Kuva: Heidi Strengell
Mielenterveydestä kerrottavat sankaritarinat ovat ongelmallisia, sanovat uuden podcastin vetäjät - mitä tälle voi tehdä?
Mielipäiväkirja-podcastia juontavat Jenni Janakka ja Emilia Kujala toivovat, että julkisuudessa kuullaan muitakin kuin "vaikeuksista voittoon" -kertomuksia mielenterveysongelmista.
Mielipäiväkirja-podcastin tekijöiden Emilia Kujalan ja Jenni Janakan koko haastattelun voit kuunnella alta tai Podplaysta.
Uudessa Mielipäiväkirja-podcastissa psykoterapeutti ja tietokirjailija Emilia Kujala sekä kirjailija, puhuja ja kouluttaja Jenni Janakka luovat syväluotaavia katsauksia ihmismielen maisemiin, mielenterveyden ongelmiin ja mieltä vaivaaviin asioihin. Molemmat nostavat esiin myös omia kokemuksiaan. Kaksikko lähestyy aiheita hieman keskenään erilaisista kulmista.
- Emilia tuo siihen psykoterapeuttina ammatillisen kulman, mutta hän on studiossa juttelemassa myös ihmisenä. Itse olen kirjailija ja tituleeraan itseäni keittiöfilosofiksi. Tämä ei ole pelkästään terapeutti-podcast. Kaksi ihmistä pohtii ja yrittää löytää ymmärrystä mielen toimintaan, Janakka kuvailee Voice.fi:n haastattelussa.
Tähän mennessä jaksoja on julkaistu esimerkiksi ihanneminästä, uupumuksesta ja ongelmallisesta menestyspuheesta. Podcastin voi nähdä osana sitä kehitystä, että mielenterveysongelmista puhutaan nykyään avoimemmin kuin vielä muutama vuosi sitten. Vertaistukea tarjoavalle sisällölle on varmasti tilausta. Kuten Janakka nauraen toteaa, ”kaikki ovat sekaisin”.
Jenni Janakka (vasemmalla) ja Emilia Kujala (kuva: Heidi Strengell)
Kujala uskoo, että mielenterveysongelmat ovat tosiasiallisesti lisääntyneet eivätkä tilastojen hälyttävät lukemat kerro pelkästään avoimuuden lisääntymisestä.
- On hälyttävää, miten mielenterveyden ongelmat koko ajan lisääntyvät. Se ei voi olla vain tilastollinen juttu ja johtua siitä, että ihmiset uskaltavat puhua enemmän ja siksi ongelmia havaitaan enemmän. Tässä ajassa on paljon, mikä haastaa meidän mieltämme, Kujala sanoo.
Esimerkkinä mieltä nykyään haastavista asioista psykoterapeutti mainitsee jatkuvan ärsyketulvan. Ihmiset ovat kiinni älylaitteissaan, joista sosiaalinen media ja uutistulva pauhaavat jatkuvalla syötöllä. Myös ihmisten välinen vuorovaikutus on siirtynyt enenevissä määrin somekanavien välityksellä tapahtuvaksi.
- Kuitenkin meillä on edelleen samat aika kömpelöt aivot. Aivomme ja biologiamme ovat muuttuneet paljon hitaammin kuin kulttuurimme. Se asettaa aika ison haasteen hyvinvoinnillemme, Kujala sanoo.
Janakka kokee, että yksi ihmisten mielenterveyttä haastava piirre nykymaailmassa on yksilökeskeisyys. Kunkin ihmisen oletetaan olevan oman elämänsä johtaja, ja ajattelumalli saattaa johtaa yksilön liikaan vastuuttamiseen omasta hyvinvoinnistaan ja siihen liittyvien ongelmien ratkaisemisesta. Mielenterveyden ongelmat eivät kuitenkaan synny tyhjiössä, ja tästä syystä Mielipäiväkirjassa pyritään pitämään mielessä myös laajemmat yhteiskunnalliset rakenteet.
Sankaritarinat vähemmälle
Jenni Janakka ja Emilia Kujala tutustuivat toisiinsa ensin sosiaalisen median kautta. Kujala huomasi, että Janakka oli pitänyt hänen häpeästä kirjoittamastaan kirjasta ja tätä kautta he päätyivät keskustelemaan. Myöhemmin Kujala haastatteli Janakkaa seuraavaan kirjaansa, joka käsitteli kateutta. Kaksikko päätyi pitämään yhteisiä Instagram-livelähetyksiä ja huomasi, että heidän välisensä dynamiikka toimii.
- Tykkään tosi paljon siitä, että Jenni ei edusta minun psykologi- ja psykoterapiatiedekuplaani, Kujala sanoo.
- Olen tiedettä popularisoiva pakinapaasailija. Minulle on ollut ihana tehdä tätä Emilian kanssa, koska tiedän, että häneltä tulee ammatillista tulitukea ja itse saan rönsyillä, Janakka puolestaan sanoo.
Mielenterveysasioista puhutaan nykyään entistä enemmän, mutta Janakka ja Kujala haluavat kiinnittää huomiota siihen, millä tavalla näistä asioista puhutaan. Kujala tuo esiin, että hyvin usein julkisuudessa tuodaan esiin toipumistarinoita, joissa vaikeudet on jo käännetty voitoksi.
- Siinä on se haaste, että on paljon ihmisiä, myös minä itse, jotka elävät tiettyjen mielenterveyden haasteiden kanssa läpi elämän. Silloin on mahdotonta kertoa näitä vaikeudet voitoksi -tarinoita, Kujala huomauttaa.
Myös Janakan mielestä mielenterveysongelmista kerrotaan liian yksipuolisia tarinoita. Hän kaipaa erilaisia näkökulmia esimerkiksi masennuksesta puhumiseen.
- Olisi hyvä nostaa esiin tarinoita siitä, millaista on elää masennuksen kanssa ja olla samaan aikaan työelämässä. Itse aloin puhua omasta masennuksestani jo silloin, kun minulla ei ollut mitään hajua, käykö tässä hyvin vai huonosti. Olisi kiinnostavaa kuulla lisää siitä näkökulmasta, miten ihmiset ratkaisevat arkea masennuksen kanssa, Janakka sanoo.
Myös Emilia Kujala on kertonut julkisuudessa masennuksestaan ja halunnut näyttää esimerkkiä, että myös meneillään olevista mielenterveyden haasteista voi puhua avoimesti.
- On tärkeää, että kuulisimme tarinoita sieltä myrskyn silmästä. Totta kai olemme todella haavoittuvia, kun kerromme vuotavista haavoista. On helpompi puhua arvista, Kujala sanoo.
Kujala peräänkuuluttaa median vastuuta.
- Ymmärrän, että sankaritarinoita on helppo myydä mediassa. Mutta täytyy muistaa, että tarinankerronta on aina vallankäyttöä ja se vaikuttaa ihmisiin.
Mielipäiväkirjan jaksoja pääsee kuuntelemaan tästä linkistä.
Voice.fi, Podplay, Radio Nova ja Iskelmä kuuluvat Bauer Mediaan.
Lue myös: Haloo Helsinki on tänä vuonna tärkeän kampanjan keulakuva: "Vastauksemme oli heti selvä"
Lue myös: Dwayne Johnson ei uskaltanut nuorena puhua mielenterveysongelmistaan - 'Nyt asiat ovat toisin'
