Kuva: Heidi Strengell
Onko sinunkin päässäsi armoton sisäisen diktaattorin ääni? Psykoterapeutti Emilia Kujala tietää ylisuorittamisen riskit
Jähmeä suorittaminen altistaa Emilia Kujalan mukaan monille mielenterveysongelmille. Psykoterapeutti on kirjoittanut tietokirjan ylisuorittamisesta.
Oletko tunnontarkka suorittaja, joka pyrkii tekemisissään täydellisyyteen? Teetkö ahkerasti ja määrätietoisesti asioita ja podet huonoa omaatuntoa joutenolosta? Yksilökeskeinen ja menestysvaatimusten kyllästämä nykyaika saattaa ruokkia niin kutsuttua ylikontrollia, eli liiallisuuksiin menevää itsekontrollia. Psykoterapeutti ja tietokirjailija Emilia Kujala on kirjoittanut aiheesta kirjan Suorittajan mieli - vapaudu ylikontrollista (Otava).
Kujala tunnustautuu itsekin ylikontrolliin taipuvaiseksi suorittajaksi. Hän kertoo kirjassa olevansa hyvä organisoimaan asioita ja hallitsemaan sekä suuret kokonaisuudet että huomaamaan yksityiskohtia. Lapsesta saakka hän on ollut kiltti, reipas ja tunnollinen. Suorittamiskeskeisyydessä on kuitenkin monia haittapuolia. Kun Kujalalta kysyy suorittamismentaliteetin riskeistä, vastaus on selvä.
- Aloin miettiä, mitä riskejä siihen ei sisältyisi, Kujala sanoo Voice.fi:n haastattelussa.
Riskejä voi tarkastella yksilön ja yhteiskunnan tasolla. Kujala kertoo, että omaan itseen kohdistuvat suuret vaatimukset ja elämän suorittaminen altistavat yksilön mielenterveysongelmille ja uupumukselle. Tavallista oireilua voi olla esimerkiksi korkean toimintakyvyn masennus ja ahdistus. Yleensä masennuksen oireisiin liitetään toimintakyvyn lasku, mutta korkean toimintakyvyn masennuksessa ihminen pyörittää arkeaan vähintään yhtä kiivaasti kuin ennenkin.
- Mitä reippaammin he porskuttavat eteenpäin, mitä siistimpi heidän kotinsa on ja mitä enemmän he tekevät töitä, sitä huonommin heillä itse asiassa menee. Itse kuulun tällaiseen high functioning -porukkaan ja olen kärsinyt siitä aika paljon elämässäni, Kujala sanoo.
Kujala ei halua käsitellä ylisuorittamista vain yksilön ongelmana, vaan laajemmalla katsannolla. Yksi puoli tästä on analysoida, mitkä yhteiskunnassa vallitsevat ihanteet ajavat ihmiset vaatimaan itseltään liiankin suuria.
- Minusta on pitkään jo tuntunut, että ajankuvassamme hyvä ihminen on yhtä kuin itsensä hallitseva ihminen. Se on sellainen ihminen, joka hyvin määrätietoisesti kehittää itsestään parempaa versiota, etenee kohti itselleen merkityksellisiä tavoitteita ja menestyy. Se menestys on määritelty aika kapeasti. Sen mittareita ovat esimerkiksi, millainen tutkinto on, mitä saavuttaa mahdollisimman nuorella iällä ja kuinka paljon someseuraajia on.
Kujalan mielestä tällainen ihmisen ideaalikuva on ongelmallinen. Se viestittää, millaisena ihminen on kelpaava ja asettaa paljon paineita yksilölle.
- Suorittaminen on hyvin inhimillinen yritys selviytyä tässä mahdottomien ja ristiriitaisten vaatimusten ajassa. Se ei ole yksilön vika tai asia, jonka yksilö voi yksin ratkaista, Kujala sanoo.
Mitä tehdä mielen sisäiselle diktaattorille?
Omaan mieleensä voi tutustua pohtimalla, millaiset äänet siellä milloinkin puhuvat. Emilia Kujala kirjoittaa Suorittajan mieli -kirjassaan sisäisen diktaattorin äänestä, joka vaivaa monia ylisuorittajia. Kyseessä on vaativa ja ankara ääni, joka ajaa ihmistä tekemään enemmän ja paremmin ja noudattamaan joustamattomia sääntöjä.
”Kun mielen sisäinen diktaattori ottaa vallan ja käskee toimimaan, suoritamme auliisti sen käskyjä. Silloin emme tule ajatelleeksi pitkän aikavälin seurauksia: Sekoitamme pikkuhiljaa sen, keitä oikeasti olemme, käskyjään ja pakkojaan latelevaan ääneen päämme sisällä. Unohdamme, että emme ole yhtä kuin ajatuksemme. Alamme elää oman elämämme sijaan mielen sisäisen diktaattorin elämää”, Kujala kirjoittaa kirjassa.
Vaikka sisäisen diktaattorin ääni käy haitalliseksi, Kujala ei halua ihmisten pyrkivän työntämään tätä ääntä kokonaan pois. Ajatusten pois työntäminen toimii nimittäin hyvin harvoin.
- Kehottaisin sisäisen diktaattorin päänsä sisällä tunnistavaa ihmistä tutkimaan, mitä asioita tämä diktaattori tyypillisesti sanoo ja millaisissa tilanteissa se on hereillä. Kannattaa myös kiinnittää huomiota siihen, mitä muita ääniä omassa päässä on, Kujala neuvoo.
Kujala vinkkaa kirjassaan, miten sisäistä diktaattoria voi uhmata. Hän on itse pyrkinyt vähentämään vaativien ajatusten painolastia toimimalla päinvastoin kuin mielen ankara ääni käskee.
”Se onnistuu jättämällä kokonaan tekemättä tai tekemällä eri tavalla yksi asia, joka on muka ’pakko’ saada valmiiksi tai ’täytyy’ tehdä tietyllä tavalla. Jätän esimerkiksi päivän tehtävälistalta yhden asian seuraavalle päivälle, vaikken silloin saa tyydytystä siitä, että kaikki tuli hoidettua. Suostun siihen, että loma voi alkaa, vaikka maailma ei tälläkään kertaa tullut valmiiksi ennen sitä. Kävelen koiran kanssa lenkin väärin päin tai siivoan kodin väärässä järjestyksessä.”
Ankaraa ääntä voi vaimentaa myös itsemyötätunnon avulla. Omaan itseensä kohdistuva myötätunto lähtee Kujalan mukaan siitä, että kykenee havainnoimaan omia tunteitaan ja ajatuksiaan hyväksyvästi. Näin pystyy havaitsemaan myös sen, kun mielen sisäinen diktaattori ottaa jossain tilanteessa vallan. Myötätuntoisesti voi muistuttaa itseään, että ei ole yksin tässä asiassa. Kaikilla meillä on silloin tällöin sisällämme kriittinen ääni, joka painaa meitä alas. Itsemyötätunto on myös tekoja. Kujala kehottaa ihmisiä miettimään, miten kohtelemme itseämme ja voisimmeko kohdella itseämme samalla tavalla kuin hyvää ystävää. On itsemyötätuntoa osoittava teko, että mielen sisäiselle diktaattorille asettaa rajat eikä kuuntele sitä kritiikittä.
(kuva: Otava)
Suorittamisen ja itsemyötätunnon teemat nousevat esiin myös Mielipäiväkirja-podcastissa, jonka toinen juontaja Emilia Kujala on. Kujalan juontajakumppani on kirjailija, puhuja ja kouluttaja Jenni Janakka. Kaksikon haastattelun voit kuunnella alta tai Podplaysta. Haastattelussa käsitellään muun muassa, mikä mielenterveysmyytti pitäisi jo murtaa, mitä haittaa on mielenterveydestä kerrottavista sankaritarinoista ja minkä takia mielenterveysongelmat ovat vain lisääntyneet.
Kursivoidut lainaukset ovat Emilia Kujalan kirjasta Suorittajan mieli.
