Kuva: Shutterstock
Onko aivastuksen pidättäminen vaarallista? Yllättävät faktat kaikkien tuntemasta oireesta
Asiantuntijan mukaan aivastusta ei kannata estää.
Tiedätkö sen tunteen, kun nenä kutiaa ja joudut keskeyttämään kaiken mitä teet? Aivastusta voi joutua odottamaan pitkäänkin ja sekös vasta ärsyttävää onkin. Mutta kun se vihdoin iskee, olo helpottaa hetkeksi.
Aivastus on varmasti yksi tutuimmista oireista suomalaisille. Keväällä ja kesällä siitepölyt kutittelevat monen nenää. Flunssa taas pistää useimmat meistä pärskimään syksyn ja talven tullen.
Kyseessä on refleksi, jolla kehomme pyrkii pääsemään eroon nenän limakalvoja ärsyttävistä vihulaisista. Pallea supistuu ja seurauksena tapahtuu nopea uloshengitys – aivan kuin yskä, mutta vain nenän sekä suun kautta.
Ärsykkeinä toimivat bakteerien ja virusten lisäksi muun muassa pöly, tuoksut ja erilaiset kemikaalit. Aivastuksen tarkoitus on saada nenä puhtaaksi ja näin ollen suojella meitä. Mutta joskus aivastus voi olla jopa vaaraksi.
- Yskiessä voi periaatteessa tulla kylkiluun murtumia, niin myös aivastaessa. Sehän on todella voimakas reaktio, Terveystalon työterveyshuollon erikoislääkäri Toni Vänni kertoo haastattelussa.
Pitkä aivastusten sarja voi lamaannuttaa ihmisen niin sanotusti toimintakyvyttömäksi pitkäksikin toviksi. Varsinaista lievennyskeinoa aivastamiseen ei löydy. Siksi sen ehkäisemiseen löytyy apu vain ja ainoastaan juurisyyn hoitamisesta.
- Hengitystieinfektioita tai muuta voi yrittää paikallishoitaa nenän limakalvoja supistavilla lääkkeillä, Vänni neuvoo.
Koska kyseessä on loppujenlopuksi kehon oma puolustusmekanismi, joka yrittää auttaa meitä, kannattaa sen antaa hoitaa tehtävänsä. Aivastusta ei siis kannata pidättää.
- Kun paine kasvaa massiivisesti hengitysteissä niin se voi aiheuttaa limakalvovaurioita ja verenvuotoa. Periaatteessa korvavaurioitakin voi tulla, Vänni listaa.
- Kylkiluun murtumat ja lihasvenähdyksetkin ovat mahdollisia, jos sitä aivastusta yrittää kovasti estää. Antaa aivastuksen vaan tulla.
Tärkeintä on muistaa suojata muita aivastuksen sattuessa. Sen voi tehdä suojaamalla suun edustan esimerkiksi hihalla. Aivastaessa nimittäin pisarat lentävät suusta hyvinkin kauas.
- Kyllä ne lentää reilusti yli 5-6 metriä, jopa 8 metriä pikkupisarat lentää aivastaessa, Vänni muistuttaa haastattelun päätteeksi.
Mutta mitä kaikkea muuta aivastus voi aiheuttaa?
Lihasvenähdyksiä
Kovan aivastuksen sattuessa pienet lihasvenähdykset ovat mahdollisia. Myös pallean on hyvin mahdollista venähtää.
Huimausta
Joillekin aivastaminen saattaa aiheuttaa lyhytkestoista huimausta ja huonovointisuutta. Voimakas aivastus voi jättää jälkeensä myös heikotuksen tunnetta.
Kramppeja
Esimerkiksi pallean alueella krampit eivät ole lainkaan ennenkuulumattomia. Myös kylkiluiden välisissä lihaksissa voi ilmetä spasmia ja kramppeja aivastuksen aiheuttamana.
Pidätyskyvyn heikentymistä
Voimakas reaktio ravisuttaa koko kehoa. Moni häpeää aivastaessa tapahtuvaa virtsankarkailua, vaikka se on hyvinkin yleistä. Pahemmassa tapauksessa housuun voi karata muutakin.
Verenvuotoa
Jos nenän limakalvot ovat kuivat, voi kova aivastus aiheuttaa niiden vaurioitumisen. Tämä johtaa helposti esimerkiksi nenäverenvuotoon.
Onnettomuuksia
Kuvitellaan esimerkiksi tilanne, jossa ajat autolla kaupungin keskustassa. Silmät menevät kiinni, suu aukeaa ja voimakas reaktio saa sinut yllättäen aivastamaan. Auton hallitseminen kovan aivastuksen aikana voi olla yllättävänkin vaikeaa. Yksikin aivastus tai aivastusten sarja voi saada aikaan pahaa jälkeä.
Lue myös: Oletko suuntaamassa kaukomaille? THL muistuttaa hyttysten levittämistä taudeista
