Kuva: Bloomberg Quicktake: Now / Zelp /YouTube
Miksi maito aiheuttaa vatsaoireita vain Suomessa, mutta ei ulkomailla reissatessa? Asiantuntija vastaa
Suurin osa maapallon väestöstä on laktoosi-intolerantikkoja, mutta miksi Suomi on harvoja maita, joissa myydään laktoosittomia tuotteita?
Suomessa käytetään maitotuotteita enemmän kuin lähes missään muussa maailman maassa. Yhtä innokkaita maidon lipittelijöitä ovat oikeastaan vain muut pohjoismaalaiset.
Vaikka Suomea voikin siis hyvin pitää varsinaisena maidon mahtimaana, silti meillä myös oireillaan maidosta jonkin verran. Markkinoilla tarjotaan myös runsaasti laktoosittomia tuotteita, jotka puolestaan monessa muussa maailman kolkassa ovat ihmisille umpioutoja. Ulkomailla laktoositonta vaihtoehtoa kysyttäessä harvemmin välttämättä edes ymmärretään, mistä on kyse. Allergia-, Iho- ja Astmaliiton asiantuntija Katariina Ijäs kertoo, että oikeastaan emme ole vatsavaivoinemme yksin. Suurempi osa maapallon väestöstä todellisuudessa on laktoosi-intolerantikkoja. Laktoosin sietäminen on siis lähinnä pohjoisessa esiintyvä geneettinen muunnos.
- Pohjoismaissa ja Suomessa kulttuuriin ovat kuuluneet maitotuotteet tosi vahvasti, joten meillä laktaasientsyymin erittyminen on saatu jatkumaan. Meillä on geneettinen variantti, mikä tarkoittaa, että aika monella laktoosin sietäminen jatkuu, koska myös laktoosipitoisten tuotteiden käyttäminen jatkuu. Jos meilläkään ei käytettäisi maitotuotteita niin paljoa, niin meilläkin olisi enemmän ongelmia maidon kanssa. Kun meillä käytetään maitoa niin paljon, ollaan siedätytty laktoosille ja sitä kautta meillä edelleen erittyy laktaasientsyymiä.
Muualla maailmassa laktoosi-intoleranssia esiintyy siis yhtä lailla ja paljon enemmänkin, mutta laktoosittomat tuotteet ovat silti monille vieraita, sillä maidon rooli ja määrä ruokavaliossa on ylipäätään niin pieni, että myöskään laktoosittomille tuotteille ei samaan tapaan ole tarvetta tai kysyntää. Siksi laktoosi-intoleranssia ei pidetä ulkomailla samanlaisena ilmiönä tai rajoitteena kuin Suomessa. Suomessa maito on ollut niin tärkeässä osassa ruokavaliota, että myös laktoosittomia tuotteita on kehitetty paljon enemmän kuin muualla maailmassa, missä maitotuotteiden kysyntä ei ylipäätään ole niin suurta.
- On arvioitu, että maailman väestöstä noin 70 prosenttia olisi laktoosi-intolerantikkoja, mutta se ei näy elämässä niin paljoa, koska maitotuotteita ei ole niin laajasti tarjolla tai jos on, ne voivat olla vaikkapa juustoja tai pitkään kypsytettyjä maitotuotteita, joissa laktoosi on poistunut luonnostaan. Määrät pysyvät muualla maailmassa aika paljon pienempinä. Sietokyky kestää pienen määrän, mutta jos juotaisiin puoli litraa maitoa päivässä ja käytettäisiin paljon ruuanlaitossa maitotuotteita, sietokyky tulisikin nopeammin vastaan ja oireiltaisiin enemmän, Ijäs kertoo.
Katariina Ijäs muistuttaa, että vatsavaivojen syy voi piillä muuallakin kuin itse maidossa. (kuva: Satu Karmavalo)
On tavanomaista, että vielä vauvana laktaasientsyymiä erittyy, sillä äidinmaidossa on luonnostaan paljon laktoosia. Suuri osa suomalaisista kestää laktoosia aikuisenakin hyvin, mutta osalla laktaasientsyymin kehittyminen eli elimistön laktoosin sietäminen alkaa varttuessa huveta. Tähän voivat vaikuttaa geenit, mutta myös oma ruokavalio. Jos tietoisesti maitotuotteet jättää syystä tai toisesta pois, voi olla, ettei elimistö enää koe tarpeelliseksi tuottaa laktaasientsyymiä ja sietokyky vähitellen lakkaa. Vaikka moni laktoosi-intoleranssista meilläkin siis kärsii, on meillä edelleen myös valtaosa väestöstä, joka laktoosia sietää. Geneettisestä muunnoksesta ei siis ainakaan ole laktoosia sietäville haittaa, joten sitä on myös järkevää ylläpitää, eikä esimerkiksi tehdä kaikkia tuotteita suoraan laktoosittomiksi, jolloin todennäköisesti nekin, joilla muunnos yhä on, pikkuhiljaa menettäisivät sen. Laktoosin poistaminen tuotteesta on toki myös kustannuskysymys.
- Kun maitoa käsitellään paljon, onhan se tietysti kustannus valmistajalle. Koska meillä on Suomessa käytetty paljon maitoa, niin kyllähän meillä kuitenkin aika monella laktaasientsyymiä erittyy ja me siedämme laktoosia. Joissakin tutkimuksissa on todettu, että osalla ihmisistä voisi olla mahdollista sietokykyä parantaakin pieniä määriä lisäämällä, vaikka ei olisi aiemmin laktoosia sietänyt. Jos meillä on tässä kulttuurissa geneettinen muunnos, että osa sietää laktoosia, niin kannattaako siirtyä täysin laktoosittomaksi, koska silloin todennäköisesti menetetään myöskin se, että osa sietää laktoosia ihan hyvin.
Ei ole myöskään lainkaan poikkeuksellinen ilmiö, että esimerkiksi ulkomailta Suomeen tulevat maahanmuuttajat kohtaavatkin uudessa kotimaassaan yllättäviä vatsaoireita, sillä yhtäkkiä maitoa tulee ovista ja ikkunoista. Vatsaoireiden alkuperää ei välttämättä aluksi edes osata paikantaa, sillä Suomessa maitoa todellakin viljellään ruokavaliossa vähän joka paikkaan, eikä muualla maailmassa olla totuttu sen niin runsaaseen käyttöön. Siksi laktoosi-intoleranssikaan ei käsitteenä kuulosta maailmalla kovin tutulta, sillä maidolta vältytään usein riittävissä määrin jo luonnostaan.
Lomamatkan ihmevatsa
Suomessa laktoosittomia tuotteita on muuhun maailmaan verrattuna tarjolla huomattavasti enemmän siis siksi, että runsaan maidonkulutuksemme vuoksi niille on eri tavalla ollut käyttöä ja kysyntää. Mutta sitten on vielä kokonaan toinen, vielä hämmentävämpi ilmiö. Miksi ulkomailla reissatessa silti laktoosi-intolerantikkokin voi syödä kaikkia maitotuotteita, vaikka laktoositon vaihtoehto yleensä puuttuu ja Suomessa on tottunut valitsemaan nimenomaan laktoosittoman?
Suomessa joudun itsekin valitsemaan aina laktoosittoman, mutta yllätyksekseni esimerkiksi Etelä-Euroopan lomalla voin huoletta syödä mitä tahansa ilman oireita. Mikäli netin keskustelupalstoja on uskominen, en ole ihmetykseni kanssa yksin. Moni muukin kokee Euroopan lomalla ihmeparantumisen laktoosi-intoleranssistaan. Mitä Suomesta poikkeavaa maidolle siis muualla Euroopassa tehdään?
Ijäs kertoo, että kyseessä todellakin on yleinen ilmiö, mutta tarkkaa ja yksittäistä selitystä ei ole onnistuttu selvittämään. Ilmiö nousi puheenaiheeksi jo aikanaan, kun Lidl saapui Suomeen ja myi asiakkaille alkuvuosinaan saksalaista maitoa, jota moni laktoosi-intolerantikko pystyi käyttämään, vaikka suomalaisten lehmien maito aiheutti oireilua. Nykyisin myös Lidlin maito on suomalaista maitoa, mutta lomamatkojen ihme ei ole silti poistunut mihinkään.
Ijäs sanoo, että eri maiden lehmissä, ja niiden ruokavalioissa voi todellakin olla pieniä eroja, jotka vaikuttavat. Suurempi selittäjä lienee kuitenkin maidon käsittely ja rasvapitoisuus. Suomessa terveellisyyttä pidetään suuressa arvossa ja monet maitotuotteet tehdään vähärasvaisiksi tai jopa rasvattomiksi, mikä voi osaltaan johtaa vatsaoireisiin. Maitotuotteen rasvaisuudella on todettu olevan vaikutusta siihen, miten laktoosi tuotteesta imeytyy, vaikka laktoosia olisi itsessään sama määrä. Se voi selittää myös, miksi jotkut laktoosi-intolerantikot pystyvät mystisesti syömään esimerkiksi jäätelöä, mutta vaikkapa rasvatonta jugurttia tai maitoa eivät.
- Muualla maailmassa aika pitkälti, vaikka hapanmaitotuotteet ovat rasvaisempia. Jo se, että tuote on rasvaisempi, voi vaikuttaa siihen, miten laktoosi sieltä imeytyy.
Syy voi kuitenkin löytyä myös jostain ihan muualta kuin varsinaisesta maitotölkistä. Vatsaoireiden taustalla saattavat tunnetusti vaikuttaa paljon moninaisemmat syyt kuin tietyt ruoka-aineet. Esimerkiksi stressi ja uni ovat ratkaisevassa asemassa siihen, miten suolisto voi. Lomalla mieli ja keho lepäävät, mikä voi suurella todennäköisyydellä näkyä myös vatsan toiminnassa. Lisäksi lomamatkalla tulee usein liikuttua enemmän kuin esimerkiksi toimistotyöläisen arjessa, mikä myös osaltaan tukee tervettä suoliston toimintaa.
- Muillakin tekijöillä on tosi paljon vaikutusta. Usein jos on laktoosi-intoleranssia, voi olla taipumusta toiminnallisiin vatsavaivoihin kuten ärtyvän suolen oireyhtymään, jolloin muutkin tekijät kuten stressi ja ruokailurytmi vaikuttavat. Minkälaista ruokaa syöt reissulla ja miten paljon siellä on muuta tekemistä. Jos lomalla vaikka liikkuu enemmän, suolisto toimii aktiivisemmin kuin tavallisella toimistotyöntekijällä, joka istuu arkena tosi paljon ja toiminnalliset vatsaongelmat korostuvat. Ylipäätään jos nukut hyvin ja kaikki muu tuntuu kivalta, sillä on tosi iso vaikutus.
Onko maito ohimenevä trendi?
Vielä menneinä vuosikymmeninä lapset opetettiin juomaan ruuan kanssa maitoa ja kouluruokalan seinällä komeilivat julisteet, jotka hehkuttivat maitoa jonkinlaisena supervoimana. Silloisista lapsista, nykyisistä aikuisista yhä useampi kuitenkin jättää maidon pois ruokavaliostaan syystä tai toisesta. Osa tavoittelee jonkinlaisia terveyshyötyjä ja yhä useampi valitsee kasvisruokavalion, johon maito ei kuulu. Millaisena Ijäs näkee maidon kulutuksen tulevaisuuden? Hän naurahtaa, että riippuu varmasti, keltä kysytään.
- Jos kysyt Valion edustajalta, saat varmasti erilaisen vastauksen, mutta jos mietitään suomalaista ruokakulttuuria, niin maito on ollut isossa osassa ja tärkeä proteiinin lähde, mutta kyllähän ihminen pärjää erittäin hyvin myös ilman maitoa.
Erityisen tärkeää Ijäksen mukaan maidon tarpeellisuutta on arvioida myös ekologisesta näkökulmasta. Onko maitoa niin tarpeellista käyttää, että se pyhittää sen aiheuttamat melko korkeat hiilidioksidipäästöt? Ijäs uskookin, että maidon merkitys tulee tulevaisuudessa yhä pienemään ravitsemussuositusten muuttuessa koko ajan ilmastoystävällisempään suuntaan ja entistä useampien vaihtoehtoisten tuotteiden saapuessa markkinoille.
- Näen, että muut vaihtoehdot ovat ainakin vahva haastaja. Nykyään kun laaditaan suosituksia, huomioidaan koko ajan enemmän ja enemmän ilmastonmuutosnäkökulma, mutta myös muut syyt vältellä eläinperäisiä tuotteita. Olen sitä mieltä, että on tosi hyvä, että vaihtoehtoisia tapoja tulee enemmän markkinoille. Myös sen takia, että emme ole mikään suljettu saareke täällä Euroopan pohjolassa, vaan globalisaation myötä olemme vaikutuksille alttiita, muiden maiden ruokakulttuurit vaikuttavat meihin entistä enemmän. On ihan hyvä nähdä sekin, että meidän tapamme syödä täällä ei ole ainoa oikea, eikä välttämättä maailmanlaajuisesti ajateltuna myöskään ekologisesti paras tapa, Ijäs summaa.
Lue myös: Kolumni: Jätin kuukaudeksi punaisen lihan ja kanan - asiantuntija kommentoi havaintojani
Julkaisemme uudelleen muutamia vuoden luetuimmista jutuista. Tämä artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran 11. helmikuuta 2024.
