Kuva: Shutterstock
ADHD yleistyy lasten ja nuorten keskuudessa - asiantuntijoilla huoli hyvinvointialueiden eroista
Ilmiö näkyy Suomen lisäksi myös muissa maissa.
Lasten ja nuorten ADHD-diagnoosit yleistyvät edelleen eikä niin sanotusti loppua näy. Voimakkaimmin yleistyminen näkyy 13–17-vuotiailla tytöillä, vaikka diagnoosi onkin yleisempi pojilla. Asiasta kerrotaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tiedotteessa.
ADHD eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö on lapsuudessa alkava neurokehityksellinen oireyhtymä, joka jatkuu useimmiten aikuisuuteen saakka.
Suomi ei ole poikkeus tilastoissa. Asiantuntijan mukaan muun muassa Ruotsissa ja Tanskassa on havaittu samanlaista diagnoosin yleistymistä.
Kelan erikoistutkija Miika Vuoren mukaan lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien yleistyminen ei ole vielä tasaantumassa. Hän on huomannut myös toisen yleistyvän ilmiön.
- Tulokset vahvistavat osaltaan käsitystä siitä, että tytöillä diagnosointi tapahtuu poikiin nähden selvästi myöhemmin, Vuori kertoo tiedotteessa.
Mutta miksi diagnoosit jatkavat yleistymistä? Siihen osaa vastata THL:n ylilääkäri Terhi Aalto-Setälä, jonka mukaan tekijöitä on monia.
- ADHD-oireet tunnetaan nykyisin varsin hyvin ja myös tutkimuksiin hakeudutaan aiempaa useammin, Aalto-Setälä tiivistää tiedotteessa.
- Oireilua voi kuitenkin selittää moni muukin tekijä lapsen tai nuoren kehityksessä tai kasvuympäristössä kuin ADHD, minkä vuoksi tarvitaan huolellista selvittelyä.
Tekijöiden kirjo on merkittävä haaste erityisesti koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle, sillä selvittelypaine kohdistuu enenevästi juuri näiden tahojen kontolle.
Samalla kun diagnoosi yleistyy, samoin tekee myös ADHD-lääkkeiden käyttö lapsilla ja nuorilla. Vuonna 2023 lähes 46 500 lasta ja nuorta käytti lääkkeitä oireyhtymän hoitoon, selviää Kelan hallinnoimista rekisteritiedoista. Erot hyvinvointialueiden välillä ovat suuria.
Yleisintä ADHD-lääkkeiden käyttö oli tiedotteen mukaan Itä-Suomessa. Harvinaisinta se oli Pohjanmaalla ja Itä-Uusimaalla. Aalto-Setälän mielestä tämä viittaa yhteen asiaan.
- Suuret alueelliset erot sekä diagnooseissa että lääkehoidossa viittaavat siihen, että tutkimus- ja hoitokäytännöissäkin on merkittävää alueellista vaihtelua. Tähän tulee kiinnittää nykyistä enemmän huomiota, Aalto-Setälä toteaa tiedotteessa.
Sekä Vuori että Aalto-Setälä ovat yhtä mieltä siitä, että ADHD on yhteiskunnallinen kysymys. Samaan ollaan herätty myös muissa maissa. Suomen lisäksi hoitokäytännöt sekä virhediagnostiikan mahdollisuus huolestuttavat erityisesti Islannissa ja Ruotsissa. Islannissa lääkkeiden käyttö lapsilla ja nuorilla on Suomeakin yleisempää. Ruotsissa määrät ovat suurin piirtein samoissa lukemissa.
Vuoren mukaan Suomen arvio lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien yleistymisestä vastaa ruotsalaisten asiantuntijoiden tuoreimpia arvioita heidän tilanteestansa. Yhdessä asiassa erotumme kuitenkin joukosta.
- Suomessa ADHD-diagnoosien ja ADHD-lääkkeiden käytön alue-erot ovat suurempia kuin länsinaapurissa, Vuori kertoo.
- Analyyttisen keskustelun ja jatkotutkimusten tarve ilmiön taustasyistä on ilmeinen.
Diagnoositiedot perustuvat THL:n ylläpitämien hoitoilmoitusrekisterien tietoihin.
Lue myös: Stressi lisää merkittävästi nuorten naisten riskiä saada aivoinfarkti
Lue myös: Tuoreessa tutkimuksessa onnistuttiin tunnistamaan syöpä virtsanäytteestä
Lue myös: Helsingin eri alueet eriytyvät voimakkaasti toisistaan - erot nähtävissä jo elintavoissakin
Lähde: THL
