Asiantuntija selventää: Näin karppaat luontoa kuormittamatta
Julkisuudessa on puhuttu viime päivinä runsaasti karppauksesta ja sen ympäristövaikutuksista.
Suomen luonnonsuojeluliitto ja Luonto-liitto kertovat, että eläintuotteisiin perustuva proteiinidieetti voi jopa tulpata ruuan ilmastovaikutukset tavanomaiseen ruokavalioon verrattuna. Suomen Luontaisterveyden Liitto ry. kuitenkin kertoo, ettei vähähiilihydraattisessa ruokavaliossa ole kyse vain ja ainoastaan eläintuotteista, vaan proteiinia saa muualtakin.
Luontaisterveyden Liiton puheenjohtaja Merja Lindström kertoo Voicelle, että ympäristöjärjestöt ovat liioitelleet eläinproteiinien käyttöä. Lindströmin mukaan ruokavalio tervehtyy, kun karsitaan turhat hiilihydraatit pois.
- Kun noudatetaan hiilihydraattitietoista ruokavaliota, niin siinä korvataan se nimenomaan kasviksilla, käytetään paljon siemeniä, pähkinöitä, manteleita osana sitä proteiinia, että se ei ole kaikki sitä lihaa, Lindström tarkentaa.
Naisen mukaan ääri-ilmiöt yritetään aina nostaa liian rajusti esille. Lindströmin mukaan vaikuttaa siltä, että ympäristöjärjestöt ovat ymmärtäneet karppauksen vain lihatuotteilla tapahtuvaksi ruokavalioksi. Lindströmin mukaan "karppaajat" ovat hyvin tietoisia ympäristövaikutuksista ja tämän takia käytetään paljon luomutuotteita.
- Ja siinähän osa energiasta tuotetaan rasvoilla, eikä pelkällä proteiinilla; öljyjä käytetään, oliivi- ja kookosöljyjä, ja tietenkin voita, Lindström muistuttaa.
Jos haluaa noudattaa vähähiilihydraattista eli hiilihydraattitietoista ruokavaliota ilman eläintuotteita, on proteiinin saanti myös muualta mahdollista. Proteiinin lähteinä toimivat muiden muassa pähkinät, mantelit, siemenet, linssit ja pavut. Lindströmin mukaan soijan kanssa kannattaa kuitenkin olla tarkkana.
- Luonto-Liitosta ehdotettiin, että osa korvattaisiin soijalla. Nyt pitää muistaa, että soija lamaa hyvin tehokkaasti kilpirauhasta ja gluteiiniviljat tekevät sitä samaa ja vielä maissi. Jos me kovasti korvataan lihan proteiinia maissilla ja soijalla, niin saamme kilpirauhasen vajaatoimintaa. Nyt jo on näköpiirissä, että se on hirveästi lisääntynyt, Luontaisterveyden liiton puheenjohtaja jatkaa.
Lindströmin mukaan on käsittämätöntä tuoda suoraan jostain muusta ruokakulttuurista tuote - kuten soija - esimerkiksi Suomeen, sillä ruokakulttuuri on muuten täällä erilainen kuin esimerkiksi Japanissa. Paljon soijaa käyttävissä maissa on tarjolla soijan lisäksi esimerkiksi merilevää ja muita jodipitoisia ruokia, mitkä eivät kuulu suomalaiseen ruokavalioon.
Kalaa Lindström suosittaa paljon, varsinkin luonnonkalaa. Lihatuotteitakin - nauhanlihaa, sikaa, kanaa, kalkkunaa, riistaa - voi karppaamisessa toki käyttää, kohtuudella ja mahdollisimman paljon luomua.
- Jossain on kritisoitu, että se ei olisi ekologisesti oikein, mutta jos ajattelemme, miten vähän luomutuotetut eläimet tarvitsevat mitään lääkkeitä, nainen selventää.
Lindströmin mukaan luomulihan syönnissä pitää ottaa mukaan luomun vahvuus. On nimittäin selkeitä tutkimustuloksia siitä, että luomuruokaa pitää syödä vähemmän, koska siinä on suojaravintoaineita enemmän: pienemmällä ruokamäärällä saadaan jo ravitseva ateria.
