Kuva: Senja Rapila
Risto Kaskilahti vetäytyi julkisuudesta: "Väsyin siihen, että ihmiset tuijottivat"
Huippusuositun tv-visailun tuoma julkisuus sai Risto Kaskilahden vaihtamaan suuntaa urallaan. Entinen televisiotähti kertoo nyt, miksi teatterin intiimi maailma imaisi hänet mukaansa.
Lähes koko Suomi tunsi Risto Kaskilahden, 53, viime vuosikymmenellä. Suuren yleisön suosiosta kävi kiittäminen Yle TV2:n katsotuimpiin ohjelmiin kuulunutta Se on siinä -urheiluvisailua, jonka vakikasvona Kaskilahti oli vuosia.
Kun ohjelma päätettiin lopettaa vuonna 2009, Kaskilahti tahtoi tehdä suunnanmuutoksen. Hän tulisi luomaan uraansa teatterissa ja välttelemään esiintymisiä projekteissa, jotka voisivat nousta valtakunnallisiksi puheenaiheiksi ja ilmiöiksi.
- Minulle tuli maha täyteen julkisuutta ja tein päätöksen, etten ehdoin tahdoin enää lähde samanlaiseen rumbaan. Päätin harkita tarkemmin, millaisia töitä teen, Kaskilahti kertoo viitaten työvuosiinsa Se on siinä -ohjelmassa.
- Ihmisten jatkuvaan tuijottamiseen kyllästyi. Nyt, kun olen ollut pois televisiosta, niin se on vähentynyt. Ihmiset eivät niin helposti enää muista, ja se on helpottavaa. Halusin pois liian näkyvästä julkisuudesta.
Risto Kaskilahti kertoo haaveilleensa nuorena, että hän hankkisi elantonsa hiihtämisellä ja urheiluvalmentajan töillä. Hän päätyi sattumalta näyttelijäksi. (kuva: Senja Rapila)
Toki monet tunnistavat Kaskilahden katukuvasta vielä tänä päivänä. Kaskilahti kertoo olevansa mielissään, kun hänen näkemisensä ilahduttaa ihmisiä. Hän toivoo silti, ettei häntä pidettäisi vain vitsiä heittävänä huuliveikkona.
- Joskus, kun olen syömässä perheen kanssa ulkona, jotkut tulevat tökkimään sormella ja pyytämään, että heitä jokin hauska juttu. Sellaiset pyynnöt ovat välillä ärsyttäviä, Kaskilahti kertoo ja jatkaa:
- Pääasiassa ihmisille tulee kuitenkin hyvä mieli, kun he näkevät minut ja kulmakarvani. Se on myös minusta mukavaa.
Teatterin puolella Kaskilahdella on takanaan pitkä ura. Hän on näytellyt Helsingin Kaupunginteatterissa viidentoista vuoden ajan ja esiintynyt lukuisissa komedioissa, draamoissa, puhenäytelmissä ja musikaaleissa.
Kaskilahti oli yksi edesmenneen ohjaajan Jouko Turkan vuosikurssilaisista Teatterikorkeakoulussa. Kaskilahti muistaa, että Turkka oli vaikuttunut hänen fyysisestä kunnostaan näyttelijänä. (kuva: Senja Rapila)
Terveyshuolet vetivät maton alta
Noin vuosi sitten Risto Kaskilahti sai lääkäriltä huonoja uutisia. Hänen molemmissa lonkissaan diagnosoitiin nivelrikko. Tieto tuli järkytyksenä Kaskilahdelle, jolle urheilu on ollut elämäntapa nuoresta pitäen.
- Nivelrikon takia en voinut enää harrastaa minulle tärkeitä lajeja, kuten juoksua, rullaluistelua, jalkapalloa ja muita pallopelejä. Myös salibandya olin pelannut 30 vuotta eri sarjoissa. Siinä kohtaa elämääni tuli tyhjiö. Tuntui toivottomalta, kun tajusin, että nämä lajit jäävät pois elämästäni.
- En edes ymmärtänyt, mitä oli tapahtumassa. Sen takia pinna rupesi kiristymään ja saatoin olla tuolloin vähän ilkeä ja tavallista hankalampi työpaikalla.
Ajan myötä Kaskilahti huomasi, että nivelrikko toi myös fyysisiä haasteita työhön.
- Näyttämöllä ollaan koko ajan jaloillaan. Kun olen tehnyt koko vuoden musikaaleja, kivut ovat olleet välillä kovia. Muistan miettineeni, että jos teen paljon musikaaleja ja fyysisiä rooleja, olen lirissä nivelrikon kanssa ennen leikkausta. Jopa ammatinvaihto kävi hetken mielessä. En silti ole vaihtamassa alaa, hän selventää.
Urheilu on yhä merkittävä osa Kaskilahden elämää, vaikka lajit ovat osittain vaihtuneet. Hän on terveydenhuollon ammattilaisten opastuksella opetellut huoltamaan lihaskuntoaan nivelrikon huomioiden.
- Tällä hetkellä tilanteeni on hyvä, ja pääsin alkujärkytyksestä jaloilleni nopeasti. Kunnossani ei ole tapahtunut muutosta. Talvella hiihdän niin paljon kuin Helsingissä voi hiihtää ja pyöräilen melkein joka päivä töihin ja takaisin. Teen usein myös pyöräilylenkkejä.
Risto Kaskilahti muistaa hauskan tilanteen päivästä, jolloin hän aloitti aikoinaan kansakoulun. Hän istahti erään tytön viereen ja antoi tälle suukon poskelle. Pian selvisi, että tyttö olikin hänen opettajansa lapsi. Kaskilahti kertoo selvittäneensä pieniä ristiriitoja lahjomalla koulun henkilökuntaa karamelleilla. (kuva: Senja Rapila)
Kahden näyttelijän koti
Työpäivän jälkeen Kaskilahti suuntaa näyttelijäpuolisonsa Sari Puumalaisen ja pariskunnan kahden lapsen Saaran ja Siirin luokse. Perhe asuu omakotitalossa Helsingissä.
- Työasiat eivät ole koskaan painaneet minua vapaa-ajalla. Olemme puhuneet Sarin kanssa, että kun teatterin ovi laitetaan kiinni, sieltä ei jää mitään mukaan, ellei halua. Työjutut ovat hyvin pieni osa elämäämme.
Kaskilahden mukaan elämänkumppania on kuitenkin helpompi ymmärtää, kun tuntee omakohtaisesti tämän ammattin hyvät ja huonot puolet.
- Kumpikin voi luottaa siihen, että kumppani ymmärtää, millaisia asioita töissä on meneillään ennen ensi-iltaa, hän kuvailee.
Risto Kaskilahti (oik.) näyttelee tällä hetkellä Komisario Palmun erehdys -näytelmässä Helsingin Kaupunginteatterissa. Kuvassa ovat myös Mikko Kivinen (kesk.) ja Ilkka Forss (vas.) (kuva: Tapio Vanhatalo)
- Käymme katsomassa kaikki toistemme projektit yleensä jo ennen ensi-iltaa. Silloin pystymme antamaan toisillemme ehdotuksia, millaisia juttuja kannattaisi kokeilla roolityössä. Viime hetken väännöt ja tuoreet silmät ovat aina hyvä asia.
Vaikka näyttelijän uralla on suuri merkitys Kaskilahdelle, ei perheen edelle mene mikään.
- Läheisten kanssa eläminen ja heistä huolehtiminen ovat ykkösasia elämässäni. Jotta sen voi tehdä kunnolla, pitää olla kivaa työmaalla.
