Kuva: Jouko Piipponen / © Yellof Film & TV
Arvostelu: Punttikomedia on hyvän mielen bodauselokuva, jolla on vain yksi kompastuskivi
Punttikomedian parasta antia ovat kuvaus, ihastuttavat näyttelijäsuoritukset ja hykerryttävän hyvä dialogi, kirjoittaa Voice.fi:n toimittaja Sanni Seppä.
Artikkeli sisältää juonipaljastuksia.
Punttikomedia on ohjaaja Aleksi Delikouraksen, 32, ensimmäinen elokuvaohjaus, ja sen on käsikirjoittanut Pekko Pesonen. Elokuvan pääosissa nähdään Iina Kuustonen, 38, sekä Mikko Töyssy, 41. Kuustosen näyttelemä hissukka kirjastovirkailija Kerttu passitetaan kuntosalille selkävaivojensa takia ja käykin ilmi, että hän on geneettinen superlahjakkuus. Kerttu päätyy tähtäämään kohti fitness-kisalavaa ja hänen avukseen ajautuu Töyssyn näyttelemä entinen kehonrakentaja Vili, jonka elämäntarkoitus on oman kisauran loputtua hukassa. Kaksikko lähtee tekemään yhteistyötä: Kerttu tavoittelee kisakuntoa ja Vilin pitäisi saada jälleen ote elämästään. Tavoitteiden saavuttamiseksi pitäisi molempien kuitenkin kasvaa ihmisinä ja rikkoa niin muiden kuin omiakin ennakkoluuloja. Elokuvan sivurooleissa nähdään muun muassa Eero Ritala, Linnea Leino, ja Juha Mentula.
Vaikka elokuvassa on kaksi päähenkilöä, kertoo se ennen kaikkea Vilin tarinan, jonka roolissa Töyssy on tyrmäävän hyvä. Töyssy on häikäisevän uskottava entisenä kehonrakentajana, jonka raivokas urheilu-ura on aineiden käytön seurauksena lipunut käsistä. Vilin hahmo on kuitenkin karskiudestaan huolimatta varsinainen sympatiamagneetti. Samaa voi sanoa Kuustosen roolisuorituksesta ihastuttavana ja arkana kirjastonhoitajana, joka lunastaessaan tavoitteensa saa ylpeyden tunteen läikähtämään myös katsojassa. Molemmat ovat tehneet myös jättimäisen fyysisen urakan rooliensa eteen, joka saa nostamaan hattua. Delikouras pitelee lankoja käsissään näyttelijäohjauksen osalta taitavasti ja päähenkilöiden välinen kemia pelaa hyvin yhteen.
Kuustonen ja Töyssy ovat erinomaisia roolisuorituksissaan. (kuva: Jouko Piipponen / © Yellow Film & TV)
Tekijätiimi on täynnä ammattilaisia, mutta itse tarina kompastuu runsaudenpulaan
Elokuva alkaa lupaavasti. Päähenkilöt esitellään selkeästi ja tarina nappaa mukaansa. Samoin tekninen ja taiteellinen puoli elokuvassa onnistuu. Joonas Pulkkasen kuvaus on leikkisää ja valaisu hellii verkkokalvoja. Elokuvan äänisuunnittelu on oivaltavaa, ja se imaisee katsojan sisälle kuntosalimaailmaan. Myös lavastus ja puvustus palvelevat onnistuneesti Punttikomedian maailmaa. Elokuvan teko on palapelin kasaamista, ja näissä osa-alueissa palaset loksahtavat luontevasti paikoilleen.
Elokuvan pienoinen sekavuus piileekin sen tarinassa ja vauhdissa, sillä tempo kasvaa nopeasti liian suureksi. Hahmoja sataa kuin kissoja ja koiria, samoin myös eri sivujuonilinjoja, ja nopea eteneminen saa katsojan hengästymään. Iso osa hahmoista ja heidän motiiveistaan jää etäisiksi ja saavat pohtimaan, olivatko kaikki juonilinjat ja sivuhahmot todella tarpeellisia. Hyvänä esimerkkinä tästä ovat kolme kehonrakentajaveljestä, jotka pyörittävät Brother Koljoset Gym -kuntosalia ja tekevät myös someuraa. Veljekset tuovat oman lisämausteensa elokuvaan näyttävillä stunteillaan, mutta veljesten tuoma huumoriarvo on todennäköisesti näyttänyt paremmalta paperilla kuin itse valkokankaalla.
Eri juonilinjojen ja kohtausten runsaus käy paikoittain tehottomaksi: Samaan aikaan paahdetaan kovalla vauhdilla eteenpäin, mutta itse tarina sisältää välillä tyhjäkäyntiä. Käsikirjoitusta on vaivannut selkeästi runsaudenpula, ja karsiminen olisi ollut paikoillaan viimeistään leikkauspöydällä, sillä ajoittain elokuvan fokus harhailee. Elokuvan pihvi on kuitenkin Kertun matka fitness-lavalle, mutta se jää auttamatta aavistuksen ohueksi kaiken touhotuksen keskellä. Aihe elokuvalle on kuitenkin omintakeinen ja ajankohtainen, sillä mitään vastaavaa ei ole aiemmin nähty Suomen elokuvakentällä.
Fitness on ollut viime vuosina pinnalla, joten aihe elokuvalle on ajankohtainen. (kuva: Jouko Piipponen / © Yellow Film & TV)
Hienoa on se, ettei elokuvassa naureta fitness- ja kehonrakennuskisaajille, vaan heidän kanssaan. Bodauskulttuuri on elokuvassa liimattu kuin kärpänen paperiin, ja se pysyy poukkoilevasta tarinasta huolimatta keskiössä, mikä on positiivista. Vaikka elokuvan nimikin lupaa teokselta komediaa, ei se ole huumoriltaan sitä mitä voisi ensin odottaa. Huumori piilee etenkin elokuvan terävässä dialogissa, joka on paikoittain hykerryttävän hauskaa ja kuntosalipiirit tuntevat katsojat tulevat varmasti vähintäänkin hymähtämään. Kaiken kaikkiaan elokuva on hyvän mielen kokonaisuus harhailusta huolimatta, jonka suola ja sokeri ovat ehdottomasti hyvä kuvaus, näyttelijäsuoritukset, sekä älyttömän taidokkaasti kirjoitettu dialogi.
Elokuvan ensi-ilta on 21. lokakuuta. Voit katsoa elokuvan trailerin alta, tai täältä.
Tuleva Spede-elokuva on Delikouraksen seuraava elokuvaohjaus, jossa myös Töyssy tullaan jälleen näkemään. Työryhmä tulee olemaan myös suurilta osilta sama kuin Punttikomediassa: Kuvauksesta vastaa jälleen Joonas Pulkkanen, leikkauksesta Dimitri Okulov, äänisuunnittelusta Arttu Hokkanen, ja lavastuksesta Päivi Kettunen. Speden kuvaukset saatiin purkkiin viime viikolla, ja elokuvan on määrä ilmestyä ensi vuonna.
Lue myös: Arvostelu: Kikan tarina on surullinen, mutta Kikka!-elokuva yksi vuoden ehdottomasti parhaita
Lue myös: Arvostelu: Tytöt tytöt tytöt on niin lumoava uutuuselokuva, että se on pakko nähdä itse
