Elokuvan pohdintaa: Osaatko pysähtyä vai ajatteletko vain itseäsi?
Näyttelijä Mikko Leppilammen mukaan hänen sukupolvensa naiset ja miehet ajattelevat tällä hetkellä liikaa vain omaa napaansa. Näin tekee myös miehen roolihenkilö uudessa Pihalla-elokuvassa.
- Elokuvassa käsitellään sellaisia tyyppejä, jotka kolmenkympin korvilla vielä uskoo täydestä sydämestä siihen, ettei tarvitse kantaa vastuuta. Jos sen vain ilmoittaa etukäteen, Leppilampi summaa roolihahmoaan Voicelle.
Miehen roolihahmo elokuvassa on melko kevytkenkäinen. Hän kaataa naisen kuin naisen. Leppilammen mukaan hänen roolihahmonsa on kuitenkin aika vilpitön, eikä hän pahaa tarkoita.
- Se siinä onkin pelottavaa. Minusta se on ongelman paikka, jos tekee jotain asioita, joita ei tiedosta. Vasta myöhemmin kokemusten kautta tajuaa jonkun muutoksen itsessään ja katsoo taaksepäin. Se on sitä kasvuprosessia. Kaikkien pitää käydä se läpi, Leppilampi jatkaa.
Mikko Leppilampi uskoo, että sekä miehillä että naisilla on hänen sukupolvessaan pinnalla tietty individualismi: minä tässä keskiössä ja minun omassa maailmassani, minun kämppäni, autoni, urani, identiteettini. Tätä sekoittaa esimerkiksi yhteen muuttaminen.
Miehen mukaan ajatellaan liikaa, että pysähtyminen on paikoilleen pysähtymistä. Hän on itse pyrkinyt tavoittelemaan sitä, että pystyisi pysähtymään ja olemaan läsnä hetkessä. Eikä miettiä aina sitä, että mistä olen tulossa ja minne menossa.
- Jos olen nyt Suomessa, niin olen Suomessa, enkä haikaile sitä, mitä menetän Los Angelesissa. Jos olen Los Angelesissa, niin en haikaile sitä, kuinka monta työtä tai mahdollisuutta menetän Suomessa, Leppilampi opastaa.
