Kuva: AOP

Silkkisifakoita on enää jäljellä alle 250 yksilöä - nyt ne saivat metsäkäytävän Madagaskarilla

31.05.2024 16:15 - Rebekka Silvennoinen / rebekka.silvennoinen@bauermedia.fi

Silkkisifakat elävät vain muutamalla metsäalueella Pohjois-Madagaskarin ylängöllä.

Silkkisifaka on yksi maailman harvinaisimmista eläinlajeista. Silkkisifakoita elää vain Pohjois-Madagaskarin kosteissa metsissä, joten ne ovat täysin riippuvaisia näistä metsäalueista, kertoo WWF Suomi tiedotteessaan. 

Metsäkato uhkaa silkkisifakoita, sillä Madagaskarin alkuperäisistä luonnonmetsistä on kadonnut jopa 90 prosenttia. Haasteet ovat erityisen suuria Madagaskarin pohjoisilla ylängöillä, jossa laittomat metsähakkuut, salametsästys ja villieläinkauppa ovat yleisiä ilmiöitä. 

Silkkisifakoita arvioidaan olevan vain alle 250 yksilöä. 

(kuva: AOP)

WWF:n tuella paikallinen väestö on kuitenkin rakentanut metsien suojelusjärjestelmän, joka auttaa myös silkkisifakoita. 

Hieman yli puolessa vuodessa kaksi kylää, Andapa ja Bealanana, ovat WWF:n tuella onnistuneet kasvattamaan ja istuttamaan metsäkasveja yhteensä 163 hehtaarille, mikä vastaa 233 jalkapallokentällistä, kertoo WWF.

Istutettu metsä ydistää Marojejyn, Tsaratananan ja Etelä-Anjanahariben kansallispuistot luoden metsäkäytävän silkkisifakoille. 

– Tämänkaltaiset metsäkäytävät ovat elintärkeitä villieläimille, sillä ne mahdollistavat niiden vapaan liikkumisen suojelualueiden välillä, sanoo suojeluasiantuntija Henna Tanskanen WWF:n tiedotteessa. 

Yksi silkkisifakan suojeluun osallistuvista pohjoismadagaskarilaisista yhteisöistä on Ambodivohitra Kobahina -kylä.

– Meillä on GPS-laitteita ja kameroita. Partioimme ja valvomme kaikkia metsän läpi kulkevia sen varalta, että metsiä yritetään polttaa tai eläimiä metsästää. Raportoimme omalle toimistollemme, kunnalle ja WWF:lle, kertoo puistonvartijana toimiva Sonarisy tiedotteessa. 

Silkkisifaka painaa noin viisi kiloa ja on noin metrin pitkä. Yöt ne viettävät nukkuessa korkealla puissa. Päivisin aktiviteettiin kuuluu niin syömistä, lepäämistä kuin leikkiä ja toisten puhdistamista. Naaras on hedelmällinen vain yhtenä päivänä vuodessa, ja poikanen syntyy noin seitsemän kuukauden kuluttua. 

Lue myös: Pöllölle tuli putkareissu Raumalla - tilanteesta ei selvitty ilman vastarintaa

Lue myös: Korkeasaareen on nyt mahdollisuus päästä ilmaisiksi lainalipulla

Lue myös: Syrjässä viihtyvästä Korkeasaaren Pedro-boasta tuli julkkis - "Pako oli kyllä virhearvio Pedrolta"

Lähde: WWF Suomi

Kilpailut

Uusimmat