Kuva: Aaro Heiskanen
80 vuotta täyttävä Riitta herättää huomiota heviyleisössä - kesän keikoilla auttaa uusi hankinta
Riitta Rantanen todistaa, ettei raskaampi musiikki katso ikää.
Tänä viikonloppuna vannotaan raskaamman musiikin nimeen, kun Helsingin Suvilahdessa järjestetään perinteinen Tuska-metallifestivaali. Esiintyjälistalla löytyvät muiden muassa Dimmu Borgir, Bring Me The Horizon, Opeth sekä - hieman yllättäen - Samuli Putro.
Mielikuvat metallimusiikin yleisöstä saattavat pyöriä tummiin liiveihin pukeutuneiden, tatuoitujen pitkätukkien ympärillä. Metallimusiikilla olikin pitkälle 1990-luvulle saatananpalvonnan leima, ja paheelliseksi miellettyä musiikkia rajoitettiin ja pelättiin.
Nykyään metalli on musiikkia siinä missä muukin. Viimeistään Lordi-yhtyeen euroviisuvoitto vuonna 2006 sinetöi metallimusiikin osaksi suomalaista kansanperinnettä.
Metallikeikoilla yleisössä näkyy usein kuitenkin punapäinen poikkeus. Tänä vuonna 80-vuotispäiviään viettävä Riitta Rantanen on kuunnellut metallimusiikkia jo suunnilleen 40 vuotta. Metallimusiikkia hän sanookin omaksi jutukseen.
Innostus metallin kuunteluun lähti levyhyllyjen välistä. Rantanen tuuraili nelisenkymmentä vuotta sitten poikansa levykaupassa, ja taustalla soivat Kissin, Mötley Cruen sekä Acceptin kaltaiset hevisuuruudet.
- Yhtäkkiä se metallimusiikki iski. Siellä oli Kiss ja Mötley Crue, Rantanen muistelee, ja jyräyttää yhtäkkiä Smokin' in the Boys Roomin kertosäkeen nyrkkiä puiden. Samaan tahtiin lähtee vielä Acceptin Metal Heart.
Alunperin Rantanen oli mennyt levykauppaan "aivan uunona". Nopeasti metallimusiikin löytämisen jälkeen roolit kuitenkin vaihtuivat, ja levykaupalla alkoi kuhina.
- Siellä levyliikkeessä soi aina musiikki. Rupesin laittamaan sellaista uutta metallimusiikkia, mistä itse tykkäsin. Sitten vastapäätä sijainnut koulu suorastaan tyhjeni levymestaan aina koulun jälkeen, Rantanen muistelee levykauppa-aikoja.
Etenkin poikia oli paljon, ja hyvin äkkiä taustalla soivasta musiikista alettiin kyselemään.
- Mä sanoin, että se on Anthrax, Rantanen kertoo kerran opastaneensa.
40 vuoden kokemuksella Rantanen pääsee nykyäänkin välillä opastamaan varttuneempia metallinkuuntelijoita. Hän on kasvanut metallikulttuurin mukana, jota hän sanoo nykyään paremmaksi.
- Kiinnitin silloin alussa huomiota, kun oli näitä armeijasta eläkkeelle jääneitä, niin heillä oli keikoilla otteet kuin armeijassa. Jos joku nukahti yleisössä, niin ne repi ja heitti sen ulos. Ihan hirveää, kertoo Rantanen.
- Mutta kun oli Tuskassa kaksi vuotta sitten, niin siellä oli lopussa joku sammunut, niin mukiloinnin sijaan hänet saatettiin kauhean nätisti ulos.
Hirveän myöhään Tuskassa Rantanen ei kuitenkaan aio viipyä - paitsi sunnuntaina. Silloin soittaa Opeth, minkä hän haluaa ehdottomasti nähdä.
Keikoille mennään myös näyttäytymään
Tuskaan Rantasen mukaan mennään myös näyttäytymään. Hän onkin kesän festareita varten tilannut goottikirppikseltä itselleen rokahtavan takin. Maiharit hän kuitenkin helteiden takia jätti pois. Kuitenkin jotain erikoisempaakin on mukana - nimittäin Rokkirolla. Rokkirolla on Rantasen musta rollaattori. Alunperin se tuli osaksi Rantasen elämää käytännön syistä.
- Meidän pihalla oli talvella hurjan liukasta. Moni ei periaatteesta käytä rollaattoria ja menee jatkuvasti nurin. Itse käytin sitä koko talven. Nyt kesällä se ei ole juurikaan ollut käytössä.
Kuitenkin festareille Rokkirolla lähtee mukaan. Keikoilla ei usein ole istumapaikkoja, joten rollaattorista on jaksamisen kanssa apua. Keikat haluaa kuitenkin nähdä kokonaisuudessaan.
Nimen lisäksi uskottavuutta tuomaan, mikäli sille edes on tarvetta, rollaattoriin piti kiinnittää bändien logotarroja. Sopivia tarroja ei kuitenkaan löytynyt.
- Ajattelin, että voin ostaa isompiakin, ja leikata niistä sopivan kokoisia. Niitä ei oikeastaan ole myynnissä, kun kaikki haluaa liiveihin kankaisia logoja, Rantanen kertoo.
Rokkirolla-nimen saaneen mustan rollaattorin lisäksi Tuskaan lähtee mukaan lapsenlapsi Iida. Sunnuntaina festareista osansa lasten Tuskassa saa lapsenlapsenlapsi Sulo. (kuva: Aaro Heiskanen)
Keskustelu polveilee Rantasen mieleen painuneeseen Judas Priestin keikkaan. Kyseinen keikka oli Rantaselle ensimmäisiä kertoja Helsingin jäähallilla. Hän muistelee istuneensa B-katsomossa, valtavia kaiuttimia vastapäätä.
- Odotan, eikä kuulu mitään. Yleisö hiljenee, maalailee Rantanen keikkatilannetta.
- Sitten kuuluu DRÄNN, DRÄNN! Rantanen intoutuu, pitäen oikeaa kättään ilmassa, kuin kääntäisi kaasua Harley Davidsonista.
Alkaa pieni valon kaje. Savua nousee. Sitten bändi aloittaa täysillä. Suorastaan käsinkosketeltava voima iskee ämyreistä Rantasta rinnuksiin, ja tuntuu, että kieli tulee ulos suusta.
- Hetken aikaa ajattelin, että, hyvänen aika, kuolenko mä nyt tänne hevikonserttiin. Sitten ajattelin, että hitsi vie! Se on kuin sotilas kuolisi saappaat jalassa, kun mummo kuolee hevikonserttiin.
Hevikeikoilla vanhempi kävijä kiinnittää helposti huomion - yleisimmin kuitenkin positiivisessa mielessä.
- Kerran Acceptin keikalla Tavastialla parvella mun vieressä istui yksi poika. Juteltiin siinä kaikkea, ja se niin kehui, kuinka paljon tiedän, Rantanen kertaa.
- Sitten siinä keikkaa katsoessani se istui sivuttain, ja katsoi mua kehuen. Se oli ehkä ottanut muutaman lasillisen, mutta ei se känninen ollut.
Jossain vaiheessa tarpeeksi juotuaan Rantasen vieruskaveri töksäytti: - Voi kun sä oisit mulle joku...
- Ajattelin, että mitähän sieltä tulee, Rantanen kertoo ajatelleensa.
-...Vaikka anoppi! Rantasen vieruskaveri oli jatkanut.
Arki kuluu muutenkin kuin hevin parissa
Keikoilla kiertelyn lisäksi Rantasen arkeen kuuluu käsityöt. Hän ei ole tietoinen Suomessa järjestettävistä hevineulonnan maailmankisoista, mutta muuten langat pysyvät käsissä. Viimeksi kutimista on syntynyt suuri kaulahuivi.
Rantanen mainitsee harrastuksekseen myös sipoolaisen nuorten toimintaa järjestävän Nopee Ry:n. Hän kehuu yrityksen toimintaa ja positiivista vaikutusta nuoriin.
- Olen ylpeä, että saan olla siinä mukana. Olen siellä kunniajäsenenä, Rantanen mainitsee.
Rantanen luonnehtii itseään höpöttäjäksi, ja hän haluaa levittää ihmisille hyvää mieltä.
- Kerran huomasin kadulla kauhean nätisti laittautuneen vanhemman naisen. En voinut olla sanomatta, että kuinka hän näyttää kauniilta. Muiden ilosta saa itsekin voimaa, Rantanen kertoo.
Rantaselle kaikista tärkein arvo on kuitenkin rehellisyys.
- Se on kerta kaikkiaan lähes ykkössijalla, Rantanen vakuuttaa.
Lue myös: Stratovarius, Health ja Lord of Lost - Tuska lisäsi ohjelmistoonsa kasan kovia nimiä
Lue myös: Tuska aikoo sittenkin pysyä Suvilahdessa: "Tämä on hyvä ratkaisu"
Voice.fi, Radio Nova ja Radio City ovat osa Bauer Mediaa. Bauer Media tekee yhteistyötä Tuska Festivalin kanssa.
