Kuva: Shutterstock
Hakkuut ovat usein muurahaiskeoille kuolinniitti - hanke etsii keinoja mahdollisten hiilinielujen suojeluun
Muurahaiskeot edistävät luonnon monimuotoisuutta, ja mahdollisesti myös sitovat hiiltä. Uudistushakkuut uhkaavat kekoja, ja Luonnonvarakeskuksen tutkimushanke pyrkiikin estämään niiden keoille tuhoisia vaikutuksia.
Moni on varmasti metsässä ihmetellyt jonoina vipeltäviä musta-oransseja kekomuurahaisia. Niillä on kuitenkin olennainen osa metsien toiminnassa, ja siksi muurahaiskekoja tulee suojella, muistuttaa Luonnonvarakeskus.
Havukeot metsissä eivät ole pelkästään muurahaisten koti. Niiden tarjoamassa elinympäristössä elää niin hämähäkkejä, kuin muurahaisia saalistavia toukkiakin. Muurahaiskekojen neulaset ja oksat saavat maatuessaan läheiset puut kasvamaan nopeammin ja tukevammiksi.
Näiden lisäksi muurahaiskeoilla on yksi mahdollinen erityinen seikka - ne saattavat sitoa hiiltä. Muurahaiskekojen kykyä sitoa hiiltä ei ole aiemmin tutkittu, mutta hanketta koordinoiva tutkija Jouni Sorvari uskoo niiden potentiaaliin.
Hylättyinä muurahaiskeot maatuvat nopeasti, ja samalla keon varastoima hiili vapautuu takaisin ilmakehään. Mikäli keot olisivat Sorvarin arveluiden mukaisia hiilinieluja, olisi niiden aktiivisena pitäminen niin luonnon monimuotoisuuden kuin ilmastonkin kannalta tärkeää.
Muurahaiskekoja suojelemaan onkin perustettu Luonnonvarakeskuksen Public Private Partnership -rahoitteinen Kekometsä-hanke.
Hankkeessa etsitään keinoja parantaa kekomuurahaispesien selviytymistä uudistushakkuissa, joissa valtaosa metsäalueen puista kaadetaan.
Paljaassa metsässä keko autioituu
Uudistus-, eli myös avohakkuu, on usein muurahaiskeolle loppu. Puuttomassa ympäristössä tuulessa kuivuessaan - tai liikaa kostuessaan - kekojen lämmönsäätely pettää. Myös ravinnon, kuten kirvojen, puute autioittaa muurahaispesät.
Uudistushakkuissa voidaan jättää hakkaamatta yksittäisiä puuryhmiä. Nämä säästöpuuryhmät tarjoavat suojaa ja resursseja erilaisille lajeille, mikä vuorostaan edistää metsien monimuotoisuutta.
Tutkimushankkeessa selvitetäänkin säästöpuuryhmien vaikutuksia muurahaispesien säilymiseen. Hankkeessa halutaan Sorvarin mukaan selvittää, minkä kokoisia säästöpuuryhmiä kannattaa jättää kekomuurahaispesien ympärille, jotta ne elpyisivät hakkuiden jälkeen.
- Aikaisemmissa tutkimuksissani on havaittu, että kekomuurahaisten selviytymistä voi edesauttaa, jos pesät sijaitsevat lähempänä metsän reunaa, Sorvari kertoo.
Metsä Groupin metsänhoitopäällikkö Tiina Laineen mukaan tärkeää on tietää muurahaiskekojen sijainnit ja varmistaa, että säästöpuuryhmät suojelevat niitä.
- Säästöpuita jätetään aina metsähakkuissa. Sijaintitiedon avulla voimme sijoittaa säästöpuut niin, että ne tukevat parhaiten luonnon monimuotoisuutta.
Hanke kestää vuoden 2027 tammikuuhun asti, ja sen tutkimusalueet sijaitsevat eteläisessä Suomessa, Oulujärven ja Salpausselkien välisellä alueella.
Lue myös: WWF: "Ihmiskunta kuluttaa luontoa tahdilla, jota maapallo ei kestä"
Lue myös: Pelätyt villikoirat ovat luultavasti poistuneet Suomesta
Lue myös: Maastopalo Kaliforniassa leviää - tuhonnut jo Los Angelesin kokoa suuremman alueen
Lähde: Luonnonvarakeskus
