Kuva: AOP
Tuore raportti paljastaa vakavia lukuja eläinlajien populaatioista – varoitus myös keikahduspisteestä
Raportti tarjoaa huolestuttavien tilastojen lisäksi ratkaisuja ongelmaan.
Selkärankaisten villieläinten populaatiot ovat kutistuneet keskimäärin 73 prosenttia viimeisten vuosikymmenten aikana. Samana ajanjaksona makean veden lajien populaatiot ovat pienentyneet keskimäärin 85 prosenttia, maalla elävien lajien populaatiot 69 prosenttia ja merieläinten 59 prosenttia.
Luvut selviävät tuoreesta WWF:n Living Planet 2024 -raportista, joka tarkastelee 5 495 selkärankaisen eläinlajin lähes 35 000 populaatiota eri puolilla maailmaa. Joka toinen vuosi julkistettava raportti tarjoaa uuden tiedon lisäksi ratkaisuja huolestuttavaan tilanteeseen.
Raportin mukaan suurimpia syitä villieläinpopulaatioiden vähenemiseen ovat luontaisia elinympäristöjä tuhoava maankäyttö erityisesti ruuantuotannon tarpeisiin, ylikalastus, haitalliset vieraslajit, saasteet ja ilmastonmuutos.
– Tilanne on huolestuttava, mutta meillä on olemassa keinot kääntää kehityksen suunta. Maailman valtiot ovat sitoutuneet luontokadon pysäyttämiseen, ja nyt tarvitaan konkreettisia toimia tavoitteen saavuttamiseksi, sanoo WWF Suomen pääsihteeri Jari Luukkonen tiedotteessa.
Raportissa varoitetaan myös, että luonnon häviäminen ja ilmastonmuutos vievät maapalloa kohti niin kutsuttuja keikahduspisteitä, jotka voivat aiheuttaa peruuttamattomia seurauksia. Esimerkiksi Amazonin sademetsän muuttuminen hiilinielusta päästöjen lähteeksi ja Itämeren kalakantojen romahtaminen ovat tällaisia uhkia.
Jos julkaisu ei näy, katso se täältä.
Kuitenkin raportti tuo esiin myös toivoa: eräät suojelutoimet, kuten virtavesien ennallistaminen, ovat tuottaneet hyviä tuloksia. Esimerkiksi Rautjärven Hiitolanjoella oli tänä vuonna kaksinkertainen määrä äärimmäisen uhanalaisen järvilohen poikasia viime vuoteen verrattuna.
WWF kirjoittaa, että tänä syksynä YK:n luontokokouksessa Kolumbiassa ja ilmastokokouksessa Azerbaidžanissa on mahdollisuus muuttaa kehityksen suuntaa. Keskeistä on kehittyvien maiden tukeminen, konkreettiset toimet aiempien sitoumusten saavuttamiseksi sekä vaikuttavat päätökset luonto- ja ilmastoitoimien rahoituksesta.
– Lisäksi päättäjien on tunnustettava linkit luontokadon ja ilmastonmuutoksen välillä entistä paremmin. Kriisit ruokkivat toisiaan, joten ne on myös kansainvälisissä sopimuksissa sidottava paremmin yhteen, Luukkonen sanoo.
Lue myös: Tunnistatko Suomen luonnon eläimet vain yhdestä kuvasta? Tee testi ja selvitä tietotaitosi
Lue myös: Korkeasaareen saapui uusi tulokas
Lue myös: Kaviokonstaapeli Luigi "jahtaa" kettua Helsingin ratsupoliisin videolla – somessa hilpeä vastaanotto
Lähde: WWF Suomi
