Kuva: Shutterstock
Mitä mieltä Suomessa asuvat venäläiset ovat Suomesta? Tutkimus selvitti
Venäjänkielisten näkemykset eroavat keskimääräisesti koko väestöstä.
Suomessa asuvien venäjänkielisten ihmisten näkemykset Suomesta ja maailmantilanteesta eroavat selkeästi koko väestön näkemyksista. Cultura-säätiön toteuttamasta selvityksestä käy ilmi, että esimerkiksi luottamus kaikkia toimijoita kohtaan oli laskenut, mutta Suomen venäjänkielisillä on vahva halu toimia osana suomalaista yhteiskuntaa kriisitilanteen sattuessa.
Suomen venäjänkielisillä on vahva halu toimia osana suomalaista yhteiskuntaa kriisitilanteen sattuessa. 87 prosenttia vastaajista olisi valmis osallistumaan pelastus- ja avustustyöhön poikkeustilanteissa, kuten esimerkiksi luonnonkatastrofeissa tai pandemioissa. Lisäksi venäjänkielisistä noin 81 prosenttia luottaa vahvasti Suomen viranomaisten ohjeistuksiin kriisin aikana.
Venäjänkielisten luottamus suomalaisia instituutioita kohtaan on laskenut vuoden 2022 mittauksen tuloksiin verrattuna. Kaikkein vahvinta luottamus oli Suomen poliisia ja armeijaa kohtaan. Melko vahvaa luottamus oli myös oikeusjärjestelmää ja koulutusjärjestelmää kohtaan.
Matalinta luottamus oli sotilasliitto NATOon. Cultura arvioi, että epäluottamus NATOon saattaa esimerkiksi juontaa juurensa pelosta, jossa Venäjä voisi rangaista Suomea NATO‑jäsenyydestä.
Toiseksi matalinta luottamus oli suomalaista mediaa, hallitusta ja puolueita kohtaan. Vastaajista 34 prosenttia kertoi luottavansa mediaan erittäin tai melko vahvasti ja 32 prosenttia arvioi luottamuksen erittäin tai melko heikoksi. Suomen mediaa pidettiin epäluotettavana, koska sen nähtiin muun muassa esittävän yksipuolista tietoa, korostavan Venäjän vastaista asennetta ja vahvistavan russofobiaa.
Lisäksi venäjänkieliset luottavat selkeästi koko väestöä heikommin myös terveydenhuoltoon. Matalan luottamuksen taustalla on useita selittäviä tekijöitä; palvelujärjestelmän ja toimintatapojen vieraus, kielimuuri, tulkkauksen saatavuuden ja tavoitettavuuden puute, pitkät jonotusajat sekä kokemukset syrjinnästä ja epäasiallisesta kohtelusta.
Culturan, Huoltovarmuuskeskuksen ja Innolink Group Oy:n toteuttamasta kyselystä käy ilmi että venäjänkielisten asenteet ovat vaihtelevia ja ne eroavat keskimääräisesti koko väestön näkemyksistä. Cultura-säätiön tavoitteena on edistää Suomen venäjänkielisen väestön kotoutumista ja osallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa.
Tutkimukseen osallistui 1000 Suomessa asuvaa venäjänkielistä. Tiedonkeruu toteutettiin puhelinhaastatteluina venäjäksi huhti‑kesäkuussa 2024.
Lue myös: Näin uudet ruokailusuositukset näkyvät kouluissa
Lue myös: Suomalaisten suhtautumisessa Nato-jäsenyyteen tapahtui notkahdus
Lähde: Cultura
