Kuva: Shutterstock
Ahdistavatko lähestyvät pyhät? Asiantuntija kertoo, mitä kannattaa ja mitä ainakaan ei kannata tehdä
Omaa ajatteluaan voi harjoittaa monin tavoin.
Lähestyvä joulun aika pyhineen ei tarkoita kaikille yhtä riemua ja kulkusen kilinää. Monia joulu ja pyhäpäivät syystä tai toisesta myös huolettavat tai ahdistavat. MIELI ry:n asiantuntija Elina Marjamäki kertoo, että ahdistusta ei kannata häpeillä tai pakoilla, ennemminkin siitä kannattaa pyrkiä ottamaan niskalenkki.
Torjumisen sijaan voi hyväksyä ahdistuksen olevan osa juhlapyhiä, jolloin itselle kannattavampaa on opetella elämään ja pärjäämään asian kanssa.
- Ahdistuksen voi ensinnäkin hyväksyä ja todeta, että ”jaahas, taas alkaa tämä tuttu jouluahdistus”, Marjamäki sanoo.
Jos joulunvietto suunnattomasti ahdistaa, se ei tietenkään ole kenellekään pakollista. Joulun viettämisestä voi toki irtisanoutua täysin, jos kokee sen omalle olotilalleen paremmaksi. Jos joulun juhlintaan kuitenkin haluaa ahdistuksesta huolimatta osallistua, kannattaa pyrkiä itse hallitsemaan tilannetta eikä antaa ahdistavien ajatusten hallita sitä.
- Jos nyt ei halua kokonaan hylätä vuoden isoa juhlaa, kannattaa ottaa ahdistuksesta niin sanottu niskalenkki ja todeta, että joulu ilman ahdistusta on kuin rosolli ilman punajuurta.
Ahdistuksesta niskalenkin ottamiseen voi auttaa miettiminen, mitä asioita tai tunnetiloja epämääräisen ahdistuksen taustalla todella on. Joulun ahdistavuuteen liittyvät syyt kun voivat olla kullakin hyvin moninaiset, yhtä saattaa pelottaa yksinäisyyden kokemus, toista stressata kaikki jouluvalmistelut. Asiaan on helpompi keksiä ratkaisuja, kun tietää, mistä tilanne johtuu.
- Opettele sanoittamaan tunteitasi ja niiden vivahteita, tyyliin olen pettynyt, turhautunut, peloissani, toivoton, yksinäinen, vihainen, surullinen, kaihoisa jne. Kun olet kartoittanut näitä monenlaisia tunteita, voit sen jälkeen miettiä, millaisista tarpeista ne kertovat. Usein emme pääse näihin omiin tarpeisiimme käsiksi, jos vellomme pintapuolisesti vain ahdistuksen tunteessa, Marjamäki jatkaa.
Ahdistuksen käsittelyyn on myös käänteisiä ohjeita, mitä ainakaan ei kannata tehdä, jos ahdistaa.
Marjamäki neuvoo, ettei tilannetta ainakaan kannata lietsoa entisestään jäämällä rypemään pahaan oloon tai vertailemalla omaa joulunviettoaan muiden ihmisten tapoihin.
Jos vertailu muihin ahdistaa, sosiaalisen median käyttö kannattaa jouluna pitää melko rajattuna eikä ainakaan ottaa somessa näkemäänsä totuutena. Sosiaalisessa mediassa yhden, jos toisenkin jouluaatto voi näyttää täydelliseltä idylliltä, josta on helppo tuntea kateutta, vaikka todellisuudessa asioiden laita voi kuvienkin takana olla aivan toinen.
Marjamäki muistuttaa, että myös huumori voi osoittautua tehokkaaksi keinoksi taklata ahdistusta.
- Muista, että vertaat aina omaa todellisuuttasi muiden ihmisten kulisseihin. Tämä viisaus pätee myös jouluna. Tai jos seuraat somen joulupäivityksiä, niin seuraa vain humoristisia, mikä kaikki voi jouluna mennä pieleen- tilejä. Sellaisia kuin suositut ”ei mennyt niin kuin Strömsössä” -päivitykset.
Omaa ajattelua voi treenata
Kukaan ei myöskään ole oman ajattelunsa lopullinen vanki. Omaa ajattelun kehäänsä kannattaa kriittiselläkin silmällä seurata. Marjamäki muistuttaa, että negatiivinen ajattelu yleensä lisää negatiivisia tunteita, joista syntyy lisää negatiivista ajattelua. Kierre syntyy nopeasti.
Kun taas yrittää kääntää ajatukset kohti positiivista, omakin olo todennäköisesti helpottuu. Kiitollisuutta voi hakea alkuun vaikka ihan pienistäkin asioista, jotka piristävät. Myös myönteinen muistelu voi kohottaa mielialaa ja edistää mielenterveyttä. Jos käsillä oleva hetki ahdistaa, voi muistella kaikkia niitä ihania hetkiä, joita vuoteen on mahtunut.
Joulussa liikuttuneisuuden löytäminen on myös hyvä voimavara mielenterveyden vahvistamiseksi. Liikutusta voi etsiä lähes mistä vain, tutuista jouluelokuvista, haudalla käymisestä, joululauluista tai yhdessäolosta, mikä kenellekin tuntuu omimmalta.
Jos murehtimisen lopettaminen tuntuu mahdottomalta, kannattaa sitä ainakin pyrkiä jollain keinoin suitsimaan. Marjamäki nostaa esiin esimerkiksi "huolihetken", jolloin voi rajallisen ajan kuten vartin verran luvan kanssa murehtia ja velloa, mutta sen jälkeen on jatkettava muita askareita. Tämä saattaa auttaa hallitsemaan negatiivisia ajatuksia, etteivät ne hallitse kaikkea aikaa päivässä.
Pinttyneitä ajatusmalleja kannattaa rohkeasti itsensä kanssa haastaa, mutta toisaalta myös harjoitella kauniimpaa puhetapaa itselleen. Jos tuntuu vaikealta, voi koittaa miettiä, mitä sanoisi hyvälle ystävälle samassa tilanteessa. Tuskin mitään ikävää.
Itseään kohtaan kannattaa tietoisesti harjoittaa armollisuutta.
- Voit opetella olemaan armollinen itseäsi kohtaan ja mennä rauhassa sieltä, mistä aita on matalin.
(kuva: Shutterstock)
Myös tietoista rentoutumista voi opetella esimerkiksi hengitysharjoituksilla sekä kasvojen ja kehojen rentouttamisella.
Joulunakin kannattaa kysyä itseltään, mikä on oikeasti juuri itselle tärkeää? Mitään ei tarvitse tehdä vain velvollisuudentunnosta, koska jokin asia mielletään yleensä kuuluvan jouluun. Joulusta voi myös pyrkiä tekemään omannäköisensä ja sellaisen, joka ei herättäisi niin suurta ahdistusta tai aiheuttaisi paineita.
- Joulu on mahtavaa aikaa opetella suhtautumaan itseensä rennommin ja myötätuntoisemmin ja tutkailla sitä, mikä itselle on loppujen lopuksi tärkeää. Martat ovat muistuttaneet jo vuosikymmeniä sitten, että ”komerot kannattaa siivota, jos aiot viettää joulusi komerossa".
Läheisillä on oma roolinsa, mutta niin on itselläkin
Usein joulussa epämääräistä säätöä ja vääntöä saattavat aiheuttaa kiristyvät ihmissuhteet.
Läheisiltään kannattaa pyytää huomiointia esimerkiksi siinä, että jouluna kaikilla pysyisi ruokarauha. Myös esimerkiksi mahdollisista rahahuolista kannattaa keskustella läheisten kanssa avoimesti, jos kokee paineita siitä, ettei pysty täyttämään kaikkia lahjatoiveita, vaikka haluaisi.
Vaikka läheisillä on oma vastuunsa joulunvietossa, on samalla tavalla myös itse kannettava osansa, että kaikilla olisi joulunvietossa mukavaa. Vaikka joku sukulaisista saattaisikin käydä hermoille, kannattaa yrittää suunnata huomio mieluummin positiiviseen puoleen, siihen että ylipäätään on sukulaisia seurana, eikä niinkään heidän mahdollisesti ärsyttäviin jorinoihinsa.
Läheisille ei myöskään kannata korostaa, kuinka hankala heidän kanssaan on olla, vaan miettiä myös, millaista energiaa itse tuo omalla läsnäolollaan ja päästääkö suustaan lähinnä positiivisia vai negatiivisia asioita.
Siitä huolimatta kaikkea ei tarvitse sietää eikä kaikkeen tarvitse suostua. Omien rajojen vetämistä ja niistä kiinni pitämistä voi harjoitella jo vaikka ennen haastavaan tilanteeseen menemistä.
Hae apua matalalla kynnyksellä
Jos tuntuu, että tilanteensa kanssa ei omin voimin pärjää, kannattaa keskusteluapua hakea matalalla kynnyksellä. Puhuminen auttaa yleensä jo itsessään, sillä usein ongelman ääneen sanottuaan ihminen saattaakin alkaa löytää tilanteeseen ratkaisuja.
Joskus pyhien viettoon liittyy myös jopa traumaattisia kokemuksia, joiden purkaminen voi vaatia ammattilaisen apua. Joulu toistuu joka vuosi, joten ongelmaan kannattaa rohkeasti hakea apua, että joulusta pääsee vielä joskus myös nauttimaan.
Esimerkiksi MIELI ry:n kriisipuhelin päivystää läpi vuorokauden joulunakin.
Lue myös: Valo ei piristä kaikkia - professori kertoo, miksi osa väsyy ja ahdistuu kaamoksen sijaan keväällä
