Kuva: Shutterstock
Liian moni suomalainen heittää vieläkin biojätteet sekajätteeseen - mistä tämä johtuu?
Pääkaupunkiseudulla kerättävästä sekajätteestä lähes 40 prosenttia on biojätettä HSY:n mukaan.
Muun muassa ruoantähteet, hedelmien ja vihannesten kuoret sekä kahvinpurut ja suodatinpaperit tulisi lajitella biojätteeseen. Monet suomalaiset kuitenkin heittävät biojäteastiaan kuuluvat jätteet sekajätteeseen eivätkä lajittele biojätteitä lainkaan. Mistä tämä johtuu ja mitä haittaa tästä on?
Haastattelimme aiheesta pääkaupunkiseudun jätehuollosta vastaavan Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) ympäristöasiantuntija Hanna Tukiaista. Voit kuunnella haastattelun kokonaisuudessaan alta tai Podplaysta.
Tukiainen kertoo, että HSY:n kuluttajakäyttäytymistutkimuksen mukaan yksi kolmasosa pääkaupunkiseudun asukkaista ei lajittele biojätteitä. HSY tekee kolmen vuoden välein lajittelukokeita sekajäteastioihin. Viimeisimmässä kokeessa kävi ilmi, että sekajätteestä oli lähes 40 prosenttia biojätteeseen kuuluvaa jätettä.
- Se on todella iso määrä, Tukiainen sanoo.
Biojätteen lajittelussa on siis vielä paljon käyttämätöntä potentiaalia. Sen Tukiainenkin myöntää, että täydelliseen biojätteen lajitteluun tuskin päästään, mutta ainakin puolet nyt sekajätteen joukossa olevasta biojätteestä olisi helposti lajiteltavissa omaan astiaan.
Tilan puute syynä lajittelemattomuudelle
Biojätteiden lajittelemattomuuteen voi olla monia syitä. Jos biojäteastiaa ei ole lähellä, kierrättäminen voi tuntua liian vaivalloiselta. Tukiainen vinkkaa, että omakotitalossa voi hoitaa kompostoinnin itse tai hankkia yhteisen keräysastian naapurin kanssa. HSY:n alueella vähintään viiden asunnon taloyhtiöistä löytyy jäteastia biojätteelle.
Monet ovat nostaneet syynä biojätteen lajittelemattomuudelle tilan puutteen. Jos keittiö on pieni, kaappitila ei monilla meinaa riittää monipuolisen kierrätyksen tarpeisiin. Tässä ongelmassa HSY:n Hanna Tukiainen ehdottaa ratkaisuksi, että isomman sekajätepussin tilalle laittaisi kaksi pienempää pussia - toisen sekajätteelle ja toisen biojätteelle.
Jotkut puolestaan valittavat sitä, että biojätteiden lajittelu haisee. Tukiainen toteaa, että hajuhaittoja ei pääse syntymään, kun biojätepussin vie muutaman päivän välein.
Muun muassa hedelmien kuoret kuuluvat biojätteeseen. (kuva: Shutterstock)
Syynä lajittelemattomuuteen voi olla myös laiskuus. Tukiainen korostaa, että biojätteiden lajittelun voi aloittaa matalalla kynnyksellä kokeiluhengessä. Tällaisesta kokeilusta on helppo sitten lähteä lisäämään kierrätystä esimerkiksi muoviin ja metalliin, jos nekin on ollut aiemmin tapana heittää sekajätteeseen.
- Olen sanonut heille, jotka eivät lajittele biojätettä vielä ollenkaan, että kokeile vaikka pari viikkoa laittamalla kahvinsuodattimet ja hedelmien kuoret biojätteeseen. Siinä ehkä huomaa, että se onkin helppoa ja samalla näkee, minkä verran biojätettä tulee. Muiden jätejakeiden lajittelua voi lisätä, kun tuntuu, että tämä meneekin luontevasti, Tukiainen sanoo.
Ei kannata myöskään pelätä pieniä virheitä lajittelussa. Tukiainen vakuuttaa, että pienet epäpuhtaudet eivät vielä kaada koko jätteenkäsittelyprosessia. Kannattaa kuitenkin esimerkiksi muistaa, että biojätteitä ei heitä jäteastiaan tavallisessa muovipussissa, koska se ei maadu.
Lajittelu vaikuttaa jätemaksuihin
Jos biojätettä heittää sekajätteeseen, biojätteen arvokkaat ravinteet menevät hukkaan. Lajittelu on helppo ympäristöteko, jonka jokainen voi tehdä. Erilliskerätystä biojätteestä syntyy biokaasua ja multaa, ja ravinteet, kuten fosfori, saadaan talteen.
- HSY:n alueella biojäte menee ensin mädätykseen. Tästä saadaan biokaasua, josta valmistetaan sähköä ja lämpöä. Kun lajittelee biojätettä, saa tuotettua kotimaista energiaa. Mädätyksen jälkeen biojätteestä valmistetaan kompostia, josta tehdään multaa. Tämä multa hyödynnetään viherrakentamisessa ja maanparannusaineena maataloudessa, Tukiainen kertoo.
Jätteiden lajittelussa on myös kustannuksellinen hyöty. Mitä paremmin asukkaat lajittelevat jätteensä, sitä pienempi jätemaksu taloyhtiölle on.
- Pääkaupunkiseudulla sekajäteastialla on kallein tyhjennyshinta. Oman taloyhtiön jätelaskuun voi vaikuttaa, kun lajittelun lisääntyessä sekajäteastioiden tyhjennyksiä voidaan vähentää, Tukiainen sanoo.
Sama pätee Tukiaisen mukaan muuallakin Suomessa. Osalle ihmisistä raha on se kannustava tekijä, ja lajittelemalla voi vaikuttaa oman jätelaskun suuruuteen.
Alta voit katsoa HSY:n kokoamat ohjeet siitä, mitä biojätteeseen kuuluu ja mitä ei.
Biojätteeseen menevät:
- hedelmien ja vihannesten kuoret
- ruoantähteet
- kalanruodot, luut
- jähmettyneet rasvat
- kananmunakennot
- kahvin ja teen purut, teepussit ja suodatinpaperit
- pehmopaperit, kuten talouspaperit, lautasliinat ja nenäliinat
- kasvinosat ja kuihtuneet kukat
- pienet määrät haravointijätettä
- lemmikkieläinten puupohjaiset kuivikkeet (esim. purut ja pelletit)
Biojätteeseen eivät mene:
- tavalliset muovipussit
- ruokapakkaukset (ne kuuluvat tyhjänä pienmetalliin tai muovi-, kartonki- tai lasipakkausten keräykseen)
Lue myös: Älä heitä rikkinäistä kodinkonetta roskiin - moni ei tiedä, minne laitteet voi helposti kierrättää
Lue myös: Kolumni: Jätin kuukaudeksi punaisen lihan ja kanan - asiantuntija kommentoi havaintojani
Lähde: HSY
