Miten 17-vuotias teinityttö nousi maailman vaikutusvaltaisimmaksi?
(kuva: Handout)
Jo Lorden debyyttialbumin aikaan monet epäilivät Lorden ikää. Hänen äänensä kuulosti aikuisemmalta kuin 16-vuotiaan ääneltä ja erityisesti hänen sanoituksensa nähtiin niin taidokkaina, että niiden ei uskottu syntyneet teinitytön kynästä. Spekulointi päättyi lopullisesti vasta kuin eräs lehti sai käsiinsä Lorden syntymätodistuksen ja todisti julkisesti, että Lorde oli oikeasti juuri sen ikäinen kuin oli koko ajan kertonut olevansa.
Tuo useimpia ikäisiään lahjakkaampi kielellinen ilmaisu on myös paljolti äidin ansiota. Sonja Yelich on nimittäin palkittu runoilija. Hän luki tyttärelleen paljon lapsena, ja heti kun Lorde oppi lukemaan, kannusti äiti lastaan lukemaan monipuolisesti.
Lorde sukelsikin innolla kirjojen maailmaan ja ahmi jo ala-asteiässä lastenkirjojen rinnalla J.D. Salingerin Sieppari ruispellossa -kaltaisia klassikoita. Lorde arvelee lukeneensa elämän aikana jo yli 1000 kirjaa.
- Kirjat ovat rikastuttaneet elämääni todella paljon. Kun sinulle luetaan lapsesta asti ja alat itse lukea aktiivisesti, muuttaa se sitä, miten puhut ja miten kirjoitat. Se avaa maailmasi uudella tavalla. Jos en olisi niin intohimoinen lukija, en kirjoittaisi ja rakentaisi kappaleitani samalla tavalla.
- Minä en kirjoita musiikkia niin kuin kirjoittaja, kirjoitan sitä niin kuin lukija, Lorde muotoilee.
Vaikka perhe on Lordelle läheinen, niin ura ja menestys pakottavat Lorden kauas kodista. Melodrama-albumia tehtiin pääasiassa New Yorkissa, joka on Lorden kotikaupungista Aucklandista katsottuna lähes maapallon vastakkaisella puolella.
Yli kahdeksan miljoonan asukkaan kaupungissa Lorde pystyi katoamaan ihmisvilinään. Tavallisesti pukeutuneena hän kulki metrolla kuin kuka tahansa paikallinen ja yleensä kukaan ei kiinnittänyt häneen huomiota. Jos Lorde huomasi jonkun pitkästä katseesta, että hänet oli tunnistettu, käytti hän tilanteissa samaa kikkaa. Hän nosti etusormen pystyyn huulilleen ja teki "hyss"-eleen katsoen hänet tunnistanutta suoraan silmiin. Siten hän ikään kuin viestitti toiselle, että "se olen todellakin minä, mutta pidetään tämä meidän kahden salaisuutena". Kikka toimi yleensä.
Lorde rakastaa yksityisyyttään ja tämän kaltaista mahdollisuutta liikkua julkisilla paikoilla ilman kirkuvia faneja.
- Minusta on todella siistiä se, miten olen pystynyt pitämään julkisen keskustelun työssäni. Florence and the Machine -yhtyeen laulaja Florence Welch on onnistunut siinä todella hyvin. Ihmiset ovat todella kiinnostuneita hänen musiikistaan, mutta eivät niinkään siitä, kenen kanssa hän seurustelee.
- Ja olen hyvin yksityinen persoona. Yritän olla tekemättä julkisia juttuja silloin, kun vain voin.
Jos Oslossa Lorde halusi antaa toimittajille ruhtinaalliset 20-30 minuuttia, niin New Yorkissa Lorde päästi New York Timesin toimittajan seuraamaan elämäänsä useaksi päiväksi. Silloin hän avasi myös yleensä varjelemaansa yksityisyyttä. Tuossa haastattelussa Lorde paljasti, missä maailmantähtien suosimassa pikkuhotellissa hän asuu ja näytti, mitä salatietä hän käyttää poistumiseen välttääkseen hotellin eteen mahdollisesti ilmestyneet paparazzit.
Lorde vei toimittajan myös syömään yöpalaa The Flame -dineriin, periamerikkalaiseen pikaruokapaikkaan, jonka asiakaskunta koostui pääasiassa vanhoista ihmisistä. Lorde oli kuukausien aikana tottunut istumaan siellä säännöllisesti. Hän sai myös olla rauhassa, koska kukaan iäkkäämmistä asiakkaista ei tunnistanut häntä.
Vuodesta 2013 hänen salaisena kantapaikkanaan toimineen kuppilan paljastaminen ei ollut mietitty ratkaisu.
- Se saattoi kyllä olla virhe. Voinkohan enää mennä sinne takaisin?
The Flamen pöydissä Lorde kirjoitti musiikkiaan ja salakuunteli muita asiakkaita. Ei pahalla, vaan siksi, että häntä kiehtoo se, miten eri ihmiset puhuvat ja muotoilevat lauseita. Hän saa niistä inspiraatiota omaan luomistyöhönsä.
- On todella kiinnostavaa kuunnella muiden puhetta. Ihmiset voivat olla todella lahjakkaita kielenkäyttäjiä ilman, että he itse tajuavat sitä. Minä poimin yksittäisiä kiinnostavia lauseita muilta ja pyörittelen niitä päässäni.
Aina paparazzien pakoilu ei onnistunut. Yllä pari paparazzikuvaa Lordesta New Yorkin kaduilla. (kuva: AOP)
Lorde todellakin on tarkkailija. Jos hän ei olisi muusikko, voisi hän olla vaikka toimittaja tai kirjailija.
- Olen itse asiassa miettinyt todella paljon tuota, että mitä tekisin, jos en musiikkia. Siinä tilanteessa, minusta olisi aivan mahtavaa kirjoittaa feature-juttuja. Rakastan itsekin sellaisten lukemista. Ne ovat ikään kuin osittain journalismia ja osittain novelleja.
- Mutta minun pitäisi kyllä opiskella alaa ensin, koska en missään nimessä haluaisi olla se "poptähti, joka nyt vaan ryhtyi feature-toimittajaksi". Haluaisin tehdä senkin tosi hyvin.
Vaikka Lorde on kotimaassaan megatähti, niin silti Uusi-Seelanti on paikka, minne hän voi paeta, kun haluaa rauhaa.
- Kun olen USA:ssa, on se pelkkää työtä. Uusi-Seelanti on siihen nähden kuin toinen universumi. Uusi-Seelanti on niin pieni maa, että lähes jokainen asukas on jo nähnyt minut. Ihmiset kyllä tunnistavat minut, mutta he ovat jo niin tottuneet minuun, ettei se ole suuri juttu.
Neljän miljoonan asukkaan Uusi-Seelanti väkiluvultaan vielä Suomeakin pienempi. Lorde on maalleen tärkeä pr-kasvo, sillä ennen hänen läpimurtoaan monet tunsivat Uudesta-Seelannista vain sen, että siellä kuvattiin Taru Sormusten Herrasta -elokuvat. Suomella ei vielä ole Lorden veroista keulakuvaa.
- Itse asiassa minäkin tiedän Suomesta vain sen, missä se sijaitsee ja millainen luonto siellä suurin piirtein lienee. Mitä sieltä pitäisi tietää?, Lorde utelee ja on erityisen kiinnostunut suomalaisesta musiikista.
Kun hän kuulee, että Suomi on maailman metallihulluin maa ja metallibändien määrä suhteessa asukaslukuun on korkeampi kuin missään muualla, hihkaisee hän innostuksesta.
- Siis metalliartistit voivat oikeasti päästä siellä listaykköseksi ja se on vielä ihan normaalia? Niin siistiä!
Suomalaisten metalli- ja hard rock -yhtyeiden listaa kuullessaan Lorde parahtaa.
- Onko Lordi suomalainen yhtye? Apua, kerro heille terveisiä, että olen hyvin pahoillani nimivalinnastani. Se on varmasti aiheuttanut sekaannuksia. Kuulin heidän olemassaolostaan vasta siinä vaiheessa, kun levyni oli jo ilmestynyt ja oli jo myöhäistä.
Yhtäkkiä Lorde tarjuaa, että Suomen metallihulluudella voi olla myös kääntöpuoli.
- Mitä mieltä ihmiset siellä ovat pop-musiikista? Rakastavatko suomalaiset sitä ollenkaan?
Kuunnelkaa Melodrama-albumia alta ja antakaa Lorden nähdä vastaus.
Lue myös: Lorde poseeraa Voguen kannessa boheemin tyylikkäänä - katso kuvat
Lue myös: Lorden vanha äänitys paljastui - uskomaton ääni jo 12-vuotiaana!
Jatka lukemista
