Kuva: AOP
Keikkalippujen hinnat ovat nousseet roimasti viimevuosina - katso, mikä kaikki siihen on vaikuttanut
Tapahtumien pääsylippujen hinnat koostuvat monen tekijän summasta.
Toimittaja löysi kotoaan varsinaisen aarrekätkön, nimittäin nuorempana muistoksi säästettyjä konserttilippuja. Pääsylippuja tutkiessa saattoi vain hymyillä, sillä voi että, mitä kaikkea sitä on tullut nähtyä vuosien aikana. Sitten katse osui lipuissa komeileviin hintoihin.
Useammalla pääsylipulla oli hintaa alle parikymmentä euroa, myös ulkomaisilla artisteilla. Halvimmat liput oli saanut lunastettua 15 eurolla, kalleimman kustantaen "huimat" 39 euroa. Konserteista on aikaa yli kymmenen vuotta.
Ero nykypäivän tapahtumien pääsymaksuihin on huima. Toki kaikki muukin maksaa enemmän, mutta erityisesti konserttilippujen ero on valtaisa. Aivan kuin kulttuuri olisi nykyään luksustuote.
Tapahtumateollisuuden toimitusjohtaja Sami Kermanilla on selvä näkemys siitä, mikä tähän on syynä.
- Ennen kaikkea artistien kustannukset, nimenomaisesti isojen ulkomaisten artistien osalta, tuntuu kasvaneen voimakkaasti, Kerman aloittaa listauksensa.
Entisaikaan artistit esiintyivät lisätäkseen levymyyntiä. Nyt tilanne on kääntynyt toisinpäin. Tänä päivänä tehdään levy ja sitä striimataan, jotta varsinainen toimeentulo voidaan tehdä keikkalavoilla. Esiintyjän näkeminen livenä on sellainen elämys, josta ihmiset ovat valmiita maksamaan suuriakin summia - ja artistit tietävät sen.
Näiden lisäksi tuotantoon liittyvät kustannukset ovat kasvaneet. Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään siitä, että samat asiat, joita oli tarjolla myös 10 tai 20 vuotta sitten, maksaisivat nyt enemmän.
Reilu kymmenen vuotta sitten keikkalippuja sai murto-osalla nykyhinnoista. (kuva: Hanna Levänen)
Lisäksi tapahtumakävijät odottavat tapahtumilta nyt paljon enemmän. Jos lipusta maksetaan, vastineeksi halutaan laatua.
- Mitä ihmiset odottavat tänä päivänä elämykseltä on kovin erilaista kuin mitä omassa nuoruudessa 20 vuotta sitten odotettiin festivaalikokemukselta tai muulta, Kerman toteaa Voice.fi:lle.
- Ihmiset eivät siedä enää esimerkiksi sitä, että äänentoisto olisi jotenkin huono tai että se olisi hyvä ainoastaan jossain tietyssä pienessä osassa katsomoa.
Alalla näkyy myös vuosien jälkeen ammattimaisuus. Enää tapahtuma-alaa ei vedetä pelkästä rakkaudesta lajiin, vaan kyseessä on oikea elinkeino, johon myös suhtaudutaan ammattitaidolla ja tarkkuudella.
Samaan aikaan kun valtamediassa puhutaan funflaatiosta, Kermanin mukaan tapahtuma-alalla on aivan eri käsitys aiheesta. Funflaatio tarkoittaa esimerkiksi vapaa-ajan, matkailun ja huvittelun palveluiden hintojen nousua, koska niiden kysyntä kasvaa.
- Jos onkin totta, että lippujen hinnat ovat nousseet, niin itseasiassa, jos katsotaan toimialan tietoja, niin kannattavuus on heikentynyt, Kerman sanoo.
Tämä selittyy sillä, että tuotannon kustannukset ovat nousseet enemmän kuin lippujen hinnat. Tapahtuma-alan toimijoilta on kuulunut viestiä, että nousun tahti on ollut itseasiassa kovempaa kuin yleinen inflaatio. Lippuhinnoissa on kuitenkin pyritty ajattelemaan asiakkaita.
Tästä kaikesta konserttilipun hinta koostuu
Kuluttajan ostaessa lipun tapahtumaan, nähtävillä on yleisesti yksi könttäsumma. Hinnasta on eriteltynä korkeintaan palvelumaksu, joka myös usein herättää kummastusta ostajassa. Lipun hinta kuitenkin koostuu monesta eri tekijästä, joista tapahtumaan osallistuva ei välttämättä ole tietoinen.
Avoimesti näkyvällä palvelumaksulla taataan muun muassa kunnollinen tietoturva lippukaupoilla. Yhä useampi ostaa tapahtuman pääsylipun netistä, täyttäen pankki- tai luottokorttinsa tiedot palveluun.
- Jos sivut tehtäisiin 5-vuotiaan Villen ATK-taidoilla, niin sitten voi luottokortin tiedot olla vielä jossain, missä niiden ei kuuluisi olla, Kerman sanoo.
Lisäksi lipunmyynnistä vastaavat yritykset joutuvat panostamaan verkkosivujensa toimivuuteen.
- Kun myyntipalvelu laittaa liput myyntiin stadionille, jonka odotetaan myyvän loppuun, niin mikään ei pilaa ostokokemusta pahemmin kuin se, että se verkkosivu kaatuu, Kerman toteaa.
Kyberturvallisuuden lisäksi lipunmyyntiyritykset markkinoivat tapahtumia, jotta tieto niistä tavoittaisi kaikki, jotka ovat niistä kiinnostuneita. Tämä korvataan yhdellä osalla palvelumaksuista.
Metallica täytti Helsingin Olympiastadionin kesäkuussa 2024. (kuva: AOP)
Alan muuttuessa ammattimaisemmaksi, myös vaatimukset viranomaistaholta ovat kasvaneet. Tämä vaatii enemmän töitä.
- Osa vaadituista paperitöistä voivat olla perusteltujakin, mutta kyllä se kustannuksia nostaa, Kerman toteaa.
Tapahtumien hintoja nostavat myös suuremmat alihankintaketjut. Kun pyritään täyttämään asiakkaiden odotukset mahdollisimman laadukkaalla tuotoksella, se vaatii kosolti tekniikkaa, äänituotantoa, tilan somistamista ja muita palveluita. Alihankintojen hinnat ovat nousseet, joka taas näkyy lipun hinnassa.
- Jotta tapahtumasta saadaan turvallinen niin rakenteiden kuin järjestyksenvalvonnan osalta, se, että siellä tekniikka ja ääni toimii ja kaikki se muu elämyspalvelu, Kerman tiivistää hinnan osa-alueet.
Toisin sanottuna hinta koostuu kaikesta, mitä lipun ostanut näkee ja kokee.
Asiakkaat ovat valmiita maksamaan elämyksestä
Kuluttajien odotukset tapahtumia kohtaan ovat muuttuneet, samoin myös heidän maksuhalukkuutensa. Ihmisten aika on kallisarvoista ja kun sitä investoidaan johonkin, halutaan sen olevan sen arvoista.
Normaalihintaisten lippujen rinnalle on ilmestynyt erilaisia Premium-paketteja ja VIP-lippuja. Yleistä onkin, että juuri nämä erityisliput myydään ensin loppuun.
- Hintaero ei ole niin merkityksellinen. Ennemmin mietitään, kuinka monta viikonloppua on ylipäätään käytettävissä, Kerman antaa esimerkin.
- Silloin kun ei ole lapsista huolehtimisvastuuta, haluaa todella kivan kokemuksen ja silloin siitä on myös valmis maksamaan.
Kerman myös kokee, että on hyvä, että erilaisille kohderyhmille on erilaisia lippuja.
Dynaaminen hinnoittelu on jo maailmalla tuttua, mutta Suomessa sitä on kokeiltu vasta verrattain vähän aikaa. Joillain toimijoilla se on jo vakiintunut käytäntö, esimerkiksi junalippuja ostettaessa. Dynaaminen hinnoittelu tarkoittaa sitä, että tuotteen hinta muuttuu kysynnän myötä.
Tapahtuma-alan asiakkaat ovat kohahtaneet dynaamisesta hinnoittelusta muutamaankin otteeseen. Muun muassa Coldplayn Suomessa pidettävän konsertin lipunmyynti aiheutti hämmennystä kesällä 2023. Yle kertoi joidenkin lippujen hypänneen 160 eurosta jopa 400 euroon dynaamisen hinnoittelun takia.
Coldplayn konsertin hinnoittelutapa aiheutti Suomen lippukaupoilla hämmennystä. (kuva: AOP)
Kermanin mukaan parhaimmillaan dynaaminen hinnoittelu palvelee asiakkaita.
- Jos ihmisillä ei ole väliä mille illalle teatterilippunsa ostaa tai minä iltana menee katsomaan jääkiekkoa, silloin hänet ohjataan taloudellisesti valitsemaan niitä iltoja, jolloin kysyntä on vähäisempää, Kerman selventää.
- Ne, joille on tärkeää päästä tiettynä iltana, niin he maksavat sitten siitä, että niitä lippuja on edelleen tarjolla eikä niin, että ne olisi myyty halvalla toisille asiakkaille.
Samaan aikaan kun tapahtuma-ala yrittää parhaansa mukaan pitää lippujen hinnat maltillisena, kulttuurin saamista valtionavustuksista leikataan. Kerman on puhunut aiheesta myös poliitikoille.
- Taiteen ja kulttuurin kentällä on puhuttu paljon siitä, että jos julkinen raha vähenee, niin silloin pitää antaa parempia toimintaedellytyksiä muille tulotavoille, Kerman selventää.
Esimerkiksi hän antaa anniskelutulot, joka on tapahtuma-alalla merkityksellinen tulonlähde. Myös muuhun tarjoiluun halutaan pystyä panostamaan, sillä ihmiset odottavat muitakin vaihtoehtoja kuin makkaraperunoita ja taskulämmintä kaljaa.
Toinen esimerkki erilaisista tulonlähteistä on kaupalliset yhteistyöt, joka on jo tuttu kuvio urheilumaailmassa. Nyt se on siirtymässä taiteen ja kulttuurin aloille, jotta paine ei keskittyisi lippujen hintoihin.
- Viime kädessä tulojen pitää olla menoja suuremmat. Sillä mistä ne tulot tulevat, ei ole mitään väliä, Kerman toteaa.
Kerman ennustaa lippujen hintojen kehityksen jatkuvan myös tulevaisuudessa. Hän kokee, että tapahtumat vertailevat toimintaansa toisiinsa. Parhaita käytäntöjä jaetaan tekijöiden kesken myös rajojen yli. Kaiken keskiössä elämyksen maksimointi ja niin sanotusti arjen yläpuolelle nouseminen.
- Uskon, että tätä hiotaan, että miten ihmiset saadaan puhtaaseen iloon kiinni ja olemaan ilman arjen murheita ainakin hetken.
Lue myös: Helsingissä järjestetään kesällä uusi musiikkifestivaali
Lue myös: Ibe tekee kesän ainoan esiintymisensä Tampereella
Lue myös: Volbeat saapuu Suomeen
Lähde: Yle
