Kuva: Shutterstock
Katso, mistä kunnasta löytyivät Suomen innokkaimmat äänestäjät
Kevään kuntavaaleissa äänestysaktiivisuus jäi historiallisen matalaksi.
Kevään kuntavaaleissa äänioikeuttaan käytti vain 54,2 prosenttia suomalaisista, kertoo Kuntaliitto tiedotteessaan.
Se on lähes prosenttiyksikön vähemmän kuin vuonna 2021, jolloin nähtiin 70 vuoden aallonpohja. Näin ollen kuntavaalien äänestysaktiivisuus jäi historiallisen matakalaksi.
Tänä keväänä kuntavaalit järjestettiin ensimmäistä kertaa samaan aikaan aluevaalien kanssa. Tuplavaalien vaikutus näkyi ennen kaikkea aluevaaleissa, joiden äänestysprosentti nousi 4,2 prosenttiyksikköä.
- Kun yhä harvempi käyttää äänioikeuttaan, vaarana on, että päätöksenteko etääntyy arjesta. Kuntapolitiikka tarvitsee puolustajia – tavallisia ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita yhteisistä asioista, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.
- On huolestuttavaa, jos paikalliset päätökset eivät enää innosta ja kiinnosta. Jokainen meistä käyttää kuntapalveluja, vaikka ei tule sitä ajatelleeksi. Kunnissa siis ratkaistaan monia arjen sujumisen kannalta tärkeimpiä asioita, Karhunen jatkaa.
Äänestysaktiivisuudessa oli suuria kuntakohtaisia eroja. Korkein äänestysprosentti oli Luodossa, jossa 77,7 prosenttia äänioikeutetuista äänesti. Kymmenen aktiivisimman kunnan joukkoon nousivat myös muun muassa Utsjoki, Kustavi, Kauniainen ja Kinnula
Matalin äänestysprosentti sen sijaan oli Kajaanissa, jossa vain 45,3 prosenttia äänioikeutetuista antoi äänensä. Kajaanin lisäksi äänestysinto oli niukkaa myös Haminassa, Suonenjoella, Nurmeksessa ja Vantaalla.
Äänestysaktiivisuus oli korkeimmillaan alle 2 000 asukkaan kunnissa (61,0 %) ja matalimmillaan 50 001–100 000 asukkaan kunnissa (50,8 %).
Lue myös: Näin moni kävi kuntavaaleissa äänestämässä ennakkoon - erot kunnittain valtavia
Lähde: Kuntaliitto
