Kuva: AOP / Ismo Pekkarinen
Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden määrä nousi yhdessä ikäryhmässä
Yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle ovat mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt.
Pitkään kasvussa ollut nuorten työkyvyttömyyseläkkeiden määrä kääntyi laskuun vuonna 2021 ja on jatkunut sen jälkeen. Kelan tuoreen selvityksen mukaan vuonna 2023 työkyvyttömyyseläkettä saaneiden nuorten aikuisten väestönosuus jatkoi laskua 16-24-vuotiaiden keskuudessa, mutta nousi 25-34-vuotiaissa.
Kelan mukaan viime vuoden lopussa yli 7 600 16–24-vuotiasta nuorta aikuista sai työkyvyttömyyseläkettä tai määräaikaista kuntoutustukea. 25-34-vuotiaista työkyvyttömyyseläkettä sai 2,47 prosenttia koko ikäryhmästä, eli reilut 17 800.
– Kaikista nuorimmissa ikäryhmissä väestöosuus edelleen hieman laski, mutta muuten nuorten työkyvyttömyyseläkkeiden määrissä tapahtui hienoista nousua edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2022 vähenemistä tapahtui myös 25-34 -vuotiailla mielialahäiriöiden, skitsofrenioiden, neuroosien ja psykosomaattisten häiriöiden perusteella työkyvyttömyyseläkettä saavien nuorten määrissä, mutta vuonna 2023 saajamäärät näissä sairausryhmissä kääntyivät taas lievään kasvuun, kertoo tilastoasiantuntija Reeta Pösö.
Yleisin syy nuorten aikuisten työkyvyttömyyseläkkeelle ovat mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt. Muita sairausperusteita ovat synnynnäiset epämuodostumat ja kromosomipoikkeavuudet sekä hermostosairaudet. 16-24-vuotiaiden keskuudessa yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle on älyllinen kehitysvammaisuus. Viime vuonna reilut 3600 alle 25-vuotiasta nuorta sai työkyvyttömyyseläkettä älyllisen kehitysvammaisuuden vuoksi.
Yhä useampi nuori on saanut Kelan ammatillisesta kuntoutuksesta tukea kouluttautumiseen ja työelämävalmiuksien kehittämiseen lainmuutosten myötä.
Lue myös: Tehokkaimmalla käytössä olevalla skitsofrenialääkkellä selvisi olevan vakavia haittavaikutuksia
Lue myös: Nuorten netinkäyttö saanut huolestuttavia piirteitä - erityisesti korostuvat tytöillä
Lähde: Kela
