Mistä unissakävely johtuu? Asiantuntija vastaa
Unta ja nukkumista tutkinut kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri Tapani Salmi kertoo Voicelle, että unissakävelyn kohdalla puhutaan parasomnioista eli unen erityispiirteistä. Niitä ovat unissakävelyn lisäksi muun muassa unissa puhuminen sekä monesti lapsilla havaittu unenaikainen kauhukohtaus, missä lapsi näyttää kauhistuneelta, mutta häntä ei saada millään hereille.
- Nämä liittyvät unen ja valveen säätelyyn. Ihminen on normaalisti veltto unen aikana, erityisesti unennäkövaiheen aikana. Unen automatiikka, se että unessa maataan rauhallisesti eikä liikuta, menee rikki, Salmi selventää unissakävelyä.
Unissakävely on nuorilla ihmisillä tavallisempaa kuin iäkkäillä. Jos on taipumista unissakävelyyn tai unissa puhumiseen, se tapahtuu yleensä vieraassa ympäristössä, kun ollaan esimerkiksi ensimmäistä yötä poissa kotoa.
- On väitetty, että alokkaat kävelevät unissaan herkästi, kun ovat ensimmäistä kertaa pitempään poissa äidin hoidosta ja omasta makuuhuoneesta.
Parasomniat eivät Salmen mukaan ole lääketieteellisesti merkityksellisiä, että ne liittyisivät joihinkin sairauksiin. Yleensä ihmisille riittää selitys, että kyseessä on viaton ominaisuus, eikä siitä kannata olla huolissaan.
- On toki kuvattu ihmisiä, jotka löytävät itsensä kadulta tai jotka kävelevät lasioven läpi tai tekevät jotain muuta kummallista. Onneksi on kuitenkin aika tavalla harvinaista, että ihminen vaarantaa itsensä kävelemällä unissaan. Tosin sellaisiakin on olemassa, Salmi jatkaa.
Samansuuntaiset parasomnia-määritelmät käyvät siis myös unissa puhumiseen sekä muihin unenaikaisiin ääniin tai motorisiin liikkeisiin. Näitä liikkeitä voivat olla muun muassa levottomat jalat, lapsen rytminen heiluttelu tai pään lyöminen sänkyyn. Salmen mukaan useimmiten kyse ei ole mistään tautitilasta, vaan unen sisällön, unen rentoutumisen ja säätelyn epäsynkroniasta.