"Unettomuus vääristää muistoja" - kroonisella unettomuudella useita haittoja
Toimittaja ja viestintäyrittäjä Leeni Peltonen on käsitellyt kirjassaan Valvomo - kuinka uneton oppi nukkumaan unettomuutta ja siitä johtuvia sivuvaikutuksia. Mihin kaikkeen unettomuus todella vaikuttaa?
Kirjassa Peltonen on avannut omia kokemuksiaan krooniseen unettomuuteen havahtumisesta sekä sen hoitokeinoista.
"Unettomuus aiheuttaa häpeää, koska hyvin pärjäävän, menestyvän ihmisen odotetaan hallitsevan myös yönsä. Aluksi häpesin puhua koko asiasta", Peltonen kirjoittaa.
Miksi unta tarvitaan?
Tutkimusten mukaan yhden yön valvominen vaikuttaa laskee ihmisen suorituskykyä yhtä paljon kuin yhden promillen humala. Jatkuvasti kertyvä univaje laskee jatkuvasti ihmisen vireystilaa, joka tekee meistä miltei käveleviä kuolleita.
"Neurotieteilijä Tarja Stenberg oli sanonut, että aivot lepäävät ja säästävät energiaa vähentämällä etuaivojen verenkiertoa unen aikana. Sama tapahtuu unenpuutteessa. Aivot siis ottavat tarvitsemansa levon - vaikka ilman unta! Siksi unenpuutteesta kärsivä ihminen ei kykene samantasoiseen henkiseen toimintaan kuin hyvin nukkunut".
Unettomuudella on monia haittavaikutuksia. Se heikentää muun muassa tarkkaavaisuutta ja pidentää reaktioaikaa esimerkiksi autolla ajaessa. Keskittyminen vaikeutuu ja toistoa vaativat pitkäkestoiset tehtävät käyvät ylivoimaisiksi.
Unettomuus vaikuttaa ruokahaluun
Useiden tutkimusten perusteella unettomuus vaikuttaa ruokahaluun voimakkaasti. Jos olet nukkunut vähänkin huonommin, huomaat kyllä, että mielesi tekee jos minkälaista herkkua.
"Väsyneenä on vaikeampaa vastustaa mielihaluja, joten syömistään on hankalampi hallita", ravitsemusterapeutti Anu Ruusunen kertoo kirjassa.
Unenpuute lisää greliinin (ruokahalua lisäävä hormoni) määrää ja vähentää leptiinin (kylläisyyshormoni) määrää, mikä tarkoittaa, että krooninen unettomuus lisää ruokahalua. Univaje ja huonolaatuinen uni aiheuttavat myös rasvan kertymistä vatsan seudulle, joten hyvät yöunet ovat yksi avain painonhallintaan.
Univajeella negatiivinen vaikutus muistiin
Uni on myös todella tärkeää muistojen kannalta. Uni on tärkeää muistijälkien syntymisessä; päivän aikana opitut asiat pysyvät aktiivisessa muistissa ja vasta yöllä ne siirtyvät pitkäkestoiseen muistiin.
"Unenpuute ei vain huononna muistia vaan myös vääristää muistoja", aivotutkija Minna Huotilainen kertoo kirjassa Peltoselle.
Kirjassa todetaan myös, että unenpuutteen seurauksena muistiin tallentuu korostetusti negatiivisia ja uhkaavia muistoja. Univajeessa ihminen näkee asiat synkemmässä valossa kuin muulloin.
"Tämä saattaa liittyä siihen, että tunteisiin liittyvät muistijäljet siirtyvät helpoimmin pitkäkestoiseen muistiin. Neutraalit "asiapitoiset" asiat siirtyvät vasta sen jälkeen, eli siihen tarvitaan pidempi yöuni. Jos muistipaikasta tappelevat tylsähkön luennon sisältö ja se, että kuulin kaverin arvostelleen minua, jälkimmäinen "tieto" voittaa 0-6."
Lähde: Valvomo - kuinka uneton oppi nukkumaan, Leeni Peltonen, 2016, Otava
Lue myös: Heräätkö yöllä usein vessaan? Saatat kärsiä Nokturiasta
Lue myös: Tutkijat kehittävät uudenlaisia rintaliivejä: Helpottavat rintasyövän havaitsemista