Asiantuntija: 5 yleisintä uskomusta laihdutuksesta ovat vääriä
Dieetti sitä, kalorit tätä. Nyt kumotaan sitkeät myytit laihdutuksesta, dieeteistä ja ravintoarvoista.
Myytit laihduttamisesta siirtyvät rikkinäisenä puhelimena ihmiseltä toiselle. Monella menee ruuan määrä, ravintoarvot, kalorit ja liikunnan kulutukset sekaisin. Alla listattuna myytit sekä selitettynä, mistä oikeasti on kyse.
Myytit
1. Et liho, jos syöt 1500 kaloria ja kulutat 1500 kaloria liikunnalla.
Kalori kuin kalori -ajattelu ei kerro totuutta, vaan se mitä laitat suuhusi. Eri ruuissa on erilaiset ravintoarvot ja niiden vaikutukset ovat luonnollisesti erilaiset.
Elintarvikkeet, jotka sisältävät proteiinia, kuitua tai terveellisiä rasvoja tai kaikkia kolmea, kiihdyttävät aineenvaihduntaa ja pitävät olon kylläisenä. Tärkkelys sekä yksinkertaisimmat sokerit, kuten glukoosi ja fruktoosi, vaikuttavat päinvastoin. Ne aiheuttavat verensokerin tasoon piikkejä eli verensokeri nousee ja laskee nopeasti.
Aineenvaihdunta, nälkä, verensokeri ja hormonit reagoivat eri tavalla erilaisiin elintarvikkeisiin. Parsakaalista saatuna 100 kaloria ei vastaa 100:a kaloria lakritsia. Samalla tavalla kuin 100 grammaa lohta ei vastaa 100 grammaa donitsia.
Käytännöllinen esimerkki on verrata kananmunaa ja vaaleaa leipää. Yksi viipale vaaleaa leipää vastaa kalorimäärältään kolmesta munanvalkuaisesta tehtyä munakasta paprikalla ja sipulilla. Kumpi vaihtoehto kuulostaa paremmalta ja täyttävämmältä?
2. Gluteeniton ruokavalio auttaa laihduttamisessa
Gluteenittomasta ruokavaliosta on muodostunut trendi, eikä se ole painonhallinnan keino. Keliakia taas on sairaus, joka vaatii gluteenittoman ruokavalion. Ihmisten tietämys sanan keliakia merkityksestä on kasvanut, joka on saanut useat kuvittelemaan sairastavansa sitä. Oireet ovat epämääräiset ja kotitohtorina on helppo itselleen tauti diagnosoida. Keliakia on kuitenkin noin kahdella prosentilla suomalaisista ja yksi sen pääoireista on laihtuminen.
Syy siihen, miksi ihmiset kuvittelevat gluteenittoman ruokavalion laihduttavan on yksikertainen. Suurin osa ruuasta, jota tulee helposti syötyä liikaa, on vehnäpohjaista. Esimerkkejä ovat pasta, leipä ja piiraat.
Vehnä sisältää gluteenia, joten karsimalla sen ruokavaliosta, poistaa osan, jota tulee syötyä normaalisti liian suuri määrä.
3. Mehupaasto ja tuloksena puhdas keho
Sokeria nestemudossa ilman kuitua, proteiinia ja terveellisiä rasvoja, ja tuloksena on myrkytön keho? Dieetti ei ole ainoastaan tehoton vaan myös vaarallinen.
Kehossa on osa, joka on hienosäädetty poistamaan ylimääräiset kuona-aineet ja myrkyt pois. Tämä osa on maksa ja se puhdistaa kehoa paremmin kuin mikään muut detox-menetelmät tai paastot. Lisäksi ei tarvitse kärsiä lihaskrampeista, kuivumisesta ja ripulista, jotka johtuvat keinotekoisesta puhdistuksesta.
Hedelmät ja vihannekset ovat täynnä ravinteita ja kuituja. Useimmat ravintoaineet ja suuri osa kuiduista sijaitsee kuoren alla ja siemenissä. Riippumatta menetelmästä, mehun teossa poistetaan siemenet ja kuoret eli hyvät osat, ja jäljelle jäävät vain neste ja sokeri.
Esimerkiksi omenassa on noin 75 kaloria ja neljä grammaa kuitua. Tuorepuristetussa lasillisessa omenamehua taas on noin 300 kaloria, 80 grammaa sokeria eikä yhtään kuitua.
4. Rasvainen ruoka lihottaa
Rasvojen poistaminen ruokavaliosta ei ole terveellistä vaan todellisuudessa sen saanti yksi tärkeimmistä tekijöistä, jonka kehomme vaatii toimiakseen.
Rasva on elintärkeää ruokavaliossa. Se saa aikaan kylläisyydentunteen, auttaa varastoimaan vitamiineja ja on välttämätön hormonien tuotannon kannalta. Lisäksi se on tärkeää hermojen toiminnalle, sukuelinten ja ihon hyvinvoinnille. Aivot tarvitsevat myös rasvaa, omega-3- ja -6 -rasvahappoja, joita keho ei pysty itse tuottamaan.
Rasvat jaetaan hyviin ja huonoihin rasvoihin, joiden määrät ruokavaliossa tulisi tasapainottaa.
Tyydyttyneiden rasvojen ja transrasvojen saantia kannattaa rajoittaa. Niitä saa yleispätevästi eläinkunnan tuotteista kuten maitotuotteet, liharuuat, levitteet ja viljavalmisteet. Hyviä tyydyttyneitä rasvoja saa esimerkiksi avokadosta, pähkinöistä, kasviöljyistä ja kalasta.
5. Hiilihydraatit ovat pahoja
Hiilihydraatit ovat saaneet viime vuosikymmeninä huonon maineen, joka pysyy sitkeästi. Käsi ylös, jos tiedät, että vihannekset ovat hiilihydraatteja? Parsakaali, kurkku, pinaatti ja selleri ovat kaikki hiilihydraatteja.
Hiilihydraatit kategoriana sisältävät useita terveellisen ruokavalion kulmakiviä kuten hedelmät, vihannekset ja täysjyvätuotteet. Useat hiilihydraatit imeytyvät kehoon nopeammin kuin proteiinit, joten yhteisruokavaliolla nälän voi pitää kurissa ja energiatason tasaisena koko päivän.
Hyvien ja huonojen hiilihydraattien välillä pätee nyrkkisääntö, mitä alkuperäisemmässä muodossa hiilihydraatit ovat sitä parempia ne ovat. Esimeriksi valkoisesta riisistä on poistettu leseet ja alkiot tuotantokäsittelyn aikana, jolloin on myös poistunut 83 prosenttia kuidusta, 16 prosenttia proteiineista, 75 prosenttia raudasta ja 70 prosenttia vitamiineista ja lähes kaikki hyvistä rasvahapoista. Tummassa riisissä on jäljellä kaikki edellä mainitut ja on siten hyvä vaihtoehto.
Lähde: People
