Kuva: Mikko Räsänen
Esko Eerikäinen avoimessa haastattelussa: "Tuoreimman kumppanin vauvahaaveet saivat perääntymään"
Moni tuntee Esko Eerikäisen sanavalmiina reality-tähtenä, mutta todellisuudessa mies on kulkenut pitkän tien Suomeen yksin lähetetystä ulkomaalaislapsesta unelmatyöhönsä radiojuontajaksi.
Esko Eerikäinen on sitkeä viihdealan moniottelija ja veijari, joka tuntuu löytävän aina oikean oven, josta astua sisään. Eskon elämää ja edesottamuksia lehtijutuista ja TV:stä seuranneelle mies näyttäytyy huolettomana onnensoturina, joka vastoin kaikkia odotuksia pärjää - jopa hemmetin hyvin.
Eskossa tiivistyy monta tarinaa. Hän on samanaikaisesti sekä Kolumbiasta sotaa paennut sotalapsi, juureton selviäjä, naisia villinnyt Hunks-tanssija, eronnut sinkkuisä kuin myös mies, jonka ääntä kuullaan tällä hetkellä joka viikko Radio Novalla.
Uudessa Esko - Stripparin tarina -elämäkerrassaan Esko kertoo ensimmäistä kertaa asioita kulissien takaa. Antto Terraksen kirjaamassa roast-henkisessä tarinassa kuvaillaan tarkasti Eerikäisen lapsuusoloja. Miehen pohjattomalta tuntuva itseluottamus vaikuttaa olevan eteläamerikkalaisen pojan merkitystä korostavan kasvatuksen peruja.
Silti ei voi väittää, että Eskon lapsuus olisi ollut jollain lailla helppo.
Lapsuus huumesodan keskellä
Esko repäistiin kotoaan 11-vuotiaana ja lähetettiin jonnekin rapakon toiselle puolelle, "parin miljoonan ihmisen tuppukylään" nimeltä Suomi. Syynä olivat Kolumbian sotaisat olosuhteet, jotka johtuivat huumeparoni Pablo Escobarin mielivaltaisesta toiminnasta kartellinsa kanssa.
Paikka oli kuin villi länsi, ja Eerikäinen muistaa ajasta sen, että missä tahansa saattoi räjähtää.
- Epätietoisuus oli isoa. Et koskaan tiennyt, mitä voi tapahtua. Autopommeja räjähteli missä milloinkin. Kaaos ja sota tuotiin kaduille, se ei ollut suljettuna tietyille alueille, vaan autoja saatettiin räjäyttää ison virastotalon eteen. Siellä kuoli satoja tuhansia viattomia ihmisiä, kertoo Esko.
Kun Eskon isä, vanhempi Esko Eerikäinen, eräs päivä huumattiin ja ryöstettiin "liiketapaamisessa" ja hän löytyi kolmen päivän päästä ilman vaatteita ties mistä pusikosta, isä päätti, että perhe muuttaisi Suomeen. Ensiksi repäistiin juuriltaan perheen vanhin poika, Esko, joka lähetettiin sukulaisten luo.
Miltä se sitten tuntui? Savolainen 80-luvun Suomi-maisema läiskäistiin kasvoille kuin märkä rätti ja Esko oli koulunsa ainoa ulkomaalainen.
- Mietin silloin, että on kaksi vaihtoehtoa. Joko leikkiä neljä vuotta kiveä koulun pihassa, tai alkaa löytämään kavereita. Sen pystyy tekemään heittäytymällä. Lapsena asiat oppii nopeasti. Opin suomen kielen puolessa vuodessa niin, että pärjäsin yksin koulussa, muistelee Eerikäinen.
Oli suorastaan Luojan lykky, ettei Esko päätynyt ulkomaalaistaustansa takia koulukiusatuksi.
- Olen miettinyt sitä. Siihen aikaan ehkä koulumaailma oli erilainen. Se ei ollut ehkä niin brutaali kuin mitä nyt on, sanoo mies.
- Toisaalta olin kauhean sosiaalinen ja olen aina tullut ihmisten kanssa hyvin juttuun. Lähdin rohkeasti leikkeihin ja ystävystyin lapsien kanssa. Olin yksi meistä. Jossain vaiheessa joku yritti vähän kiusata, mutta kun napautin otsaan, niin se oli aikalailla sillä siisti.
"Olin siinä uskossa, että näkisin vielä isäni"
Sopeutumista Suomeen auttoivat kaverit ja söpöt tytöt. Elämäkerran sivuilla kerrotaankin sujuvasti Eskon siirtyneen teiniromanssista toiseen ja nauttineen saamastaan huomiosta. Hän sai annoksen huoletonta vapautta ja itsenäisyyttä, mutta kävi samalla jollain lailla läpi sitä, miksi hänet lähetettiin vieraaseen maahan yksin. Hylättiinkö hänet?
- Olin Kolumbiasta lähtiessäni aika kuuliainen lapsi, eli tein isän sanojen mukaan. Olin siinä luulossa, että vielä joskus olemme yhdessä, mutta sitten aika venyi, venyi ja venyi. Isä ei tullutkaan koskaan, hän kuoli.
Esko katsoo nopeasti silmiin, ja näyttää aavistuksen surulliselta.
- Kun lähdin sieltä, jollain lailla aavistelin, etten ehkä näekään isää. Tuli tunne, että ne ovat jäähyväiset. Olen kirjaa tehdessä miettinyt paljon isän valintaa, että miten itse tekisin sen, jos olisin isäni housuissa. Varmaan samalla lailla laittaisin tyttäreni turvaan. Se oli iso päätös.
Äiti ja sisko saapuivat Suomeen, kun isä oli haudattu. Välimatkan takia tilaisuus jäi Eskolta väliin. Perheen pään titteli siirtyi verrattain aikaisin nuorelle miehelle, jota eivät siinä vaiheessa kiinnostanut paljon muu kuin omat kaverit ja ihanat naiset.
- Olin ikäistäni kypsempi, ja tajusin, että se on kiinnostava asia monelle, kun olen muualta tullut. Yläasteella tajusin, että istun kultakaivoksen päälläja hyödynsin kyllä hyvin sen.
Neitokaiset toivatkin Eerikäisen tarinaan erilaisia ilakoivia vivahteita seuraavien vuosikymmenten aikana. Kirja avaa herkullisia tarinoita Eskosta, joka kerran ihastui naisopettajaansa, ja päätyi myöhemmin vällyjen väliin vanhemman naisen kanssa.
Hän kohtasi myös hullun mustasukkaisen tytön, jonka kanssa seurustelusuhteesta tuli katastrofi. Mustasukkaisuuden syy oli ammatissa - Esko kun oli käytännössä katsoen strippari.
"Kauneimman naisen saattoi vain valita yleisöstä"
Hunks-miesten menestys oli Suomessa kova juttu erityisesti 2000-luvun alussa, jossa palstatilaa sai erityisesti ryhmän kuuluisin tanssija, Esko Eerikäinen. Mies pullisteli lihaksiaan musiikin tahtiin pitkin Suomen keikkalavoja ja naiset rakastivat.
Elämäkerrassa kuvataan villeimpiä Hunks-vuosia ajaksi, jolloin jokainen tanssija sai elää omaa tuhannen ja yhden yön tarinaansa vaihtuvien naisten kanssa. Yleisöstä ei tarvinnut kuin valita se kaunein nainen, ja vinkata tälle silmää.
Esko, tanssiryhmän kolumbialaissyntyinen vahvistus, oli monen mutkan kautta päätynyt ensin koulujensa jälkeen Alepan kassalle, ja sieltä yöelämää ovimieheksi Joensuuhun, jossa sai puukosta ja tuli melkein tapetuksi. Ensimmäinen avioliitto tanssijan kanssa avasi tien Hunks-maailmaan, ja vaikka liitto päättyi lyhyeen, Scandinavian Hunks avasi Eerikäiselle kokonaisen uuden maailman viihdebisnekseen.
Sattuipa veijarille vahinkojakin - kerran Esko jonotti Helsingissä Mechelininkadun sukupuolitautien poliklinikalla, koska oli saanut klamydian seikkailuidensa seurauksena. Vuosien varrella vierellä oli erilaisia seurustelukumppaneita, ja aina Eerikäinen ei pysynyt uskollisena yhdelle. Jossain vaiheessa ihmisen elämää kuitenkin tulee vastaan ihminen, jota ei voi ohittaa ja joka on kaikella tavalla erilainen.
Eskolle se ihminen oli Martina Aitolehti.
"Martina oli arvaamaton"
Eerikäinen tapasi Martinan American Car Show'ssa, jossa Hunkseilla oli keikka, ja Martina taas oli paikalla promotyttönä. Siitä lähti rakkaustarina, jossa fyysisellä vetovoimalla ja räiskyvillä luonteilla oli paljonkin tekemistä.
Eskoon Martina kolahti kovempaa kuin kukaan koskaan aiemmin.
- Rakastuimme toisiimme tulisesti. Yksi vetovoima, joka veti kohti Martinaa, oli se, että hän oli arvaamaton. Et koskaan tiennyt, mitä hän tekisi seuraavaksi. Hän ei ollut itsestäänselvyys. Sama asia aiheutti myös tilanteita ja loitonsi meitä. Sama asia, joka kiinnosti, myös haittasi suhdetta, summaa Esko.
Pariskunta vihittiin maistraatissa kolmen kuukauden seurustelun jälkeen. Heistä tuli lehdistön lemmikkejä, koska molemmat olivat rohkeita, härskejä, eivätkä sanoneet "ei" tempauksille.
- Molemmilla oli tietty päämäärä. Se ei ollut se, että meistä tulisi julkkiksia. Meille tapahtui asioita, joista tajusimme, että voimme tehdä persoonistamme tuotteita, jolla pystymme elämään. Tuli Vauvakuumetta-televisiosarja ja sitä kautta ihmiset kiinnostuivat Martinan tanssiryhmästä. Martina halusi siihen aikaan laulaa, ja minulla oli omat kontaktini, joilla vein meitä eteenpäin, kertoo Esko.
- Aina kun olen jossain jutussa mukana, teen juttua 100-prosenttisesti. Päätin, että teemme Martinan ryhmästä Suomen tunnetuimman tanssiryhmän ja hänestä levylaulajan, ja TV-sarjastamme Suomen katsotuimman ohjelman. Ja niinhän teimme.
Nykyään Eerikäisen on vaikeaa tajuta, miksi pari päätyi yhteen. Lopputulos oli tietyssä mielessä katasrofi, koska Eskon mukaan perheidylli hajosi Martinan pettämiseen - toisaalta ilman suurta rakkauttaan hänellä ei olisi Victoria-tytärtä.
Suhde kaatui pettämiseen
Elämäkerta kertoo Eskon epäilleen Martinaa lukuisia kertoja pettämisestä. Episodi kiteytyy Basic Element -yhtyeen Peter Theleniukseen, jonka seuraan Martina päätyi Eskon elämänkerran mukaan ollessaan juontokeikalla Kalajoen juhannusfestareilla, missä kyseinen bändi esiintyi. Aitolehden ja Peterin kerrottiin viettäneen pitkän illan yhdessä ja sama toistui jonkun ajan päästä Helsingissä, jossa ysäribändi oli keikalla.
Esko sisuuntui ja ehti perua häät. Hän myös järjesti helsinkiläisessä ravintola Tigerissä erojuhlat. Pariskunta sai kuitenkin sovittua välinsä niin, että lähti viikkolehden maksamalle häämatkalle. Myös juhlavat kirkkohäät saatiin pidettyä, minkä jälkeen lähti käyntiin reality-ohjelmien rumba.
Myrskyisä suhde koki uuden kriisin, kun Martina juhli laskettelumatkalla parille tutun Stefanin kanssa. Esko ymmärsi pian, että pettäminen oli jatkunut.
- Ensimmäisen pettämisen yritin vain hyväksyä. Halusin ajatella, että asialle on joku syy. Tajusin, ettei Martina ollut valmis menemään naimisiin. Häntä pelotti sitoutua loppuiäkseen samaan mieheen. Halusin uskoa perushyvään, jonka tiesin ihmisestä. Jälkeenpäin mietittynä se oli käytöstä, jota voi odottaa ihmiseltä, joka tietää joutuvansa häkkiin. Se oli paniikkireaktio. Kun toinen pettäminen tuli, silloin juttu oli aikalailla siinä, sanoo Esko.
- Tiesin, etten halua elää sellaisessa parisuhteessa, jossa ei ole uskoa toiseen. On olemassa suhteita, joissa molemmilla osapuolilla on oma erillinen elämänsä. En tiedä miten sellaiset ihmiset jaksavat päivittäin elää elämäänsä. Joku kunnioitus pitää olla. En halunnut elää suhteessa, jossa lapseni äiti ei kunnioita minua yhtään. Vaihtoehdot olivat, että joko elän munattomassa suhteessa, tai sitten eroan.
Tyttären menettäminen pelotti
Jos Esko oli nuorena poikana repäisty pois perheensä luota, tällä kertaa hän joutui tekemään kipeän irtioton omatoimisesti. Ydinperheidylli hajosi, ja mies oli jonkun aikaa todella hukassa.
- Kun tuli ero ja pettymys, niin tuli olo, että tässä on imetty lypsävä lehmä kuiviin. Kaikki on viety alta. Siitä yli pääseminen... Heräät aamulla miettien, että kaikki duuni, mitä teit, on turhaa, koska et saa siitä enää mitään irti.
Tunsitko olosi hyväksikäytetyksi?
- Kyllä. Olin satsannut yhteen juttuun kaiken, perheeseeni. Mietin kaikki valintani siten, että mitä perheeni saa siitä. Yritykseni meni perheeni mukana. Tein viisi vuotta töitä ihmisen eteen ja kun se työ vedetään vessasta alas... Kaikki asiat hoituvatkin itsestään, eikä minua enää tarvita.
Elämäkerta kertoo, miten moni taho yritti heittää pelastusrenkaita, ja muun muassa Vauvakuumetta (2010) ja Isku Kolumbiaan (2011) -sarjojen luoja Joonas Hytönen yritti haalia ideoita kasaan Eskon TV-töiden jatkamiseen.
- Se oli vähän sellaista armopalaa. Ajattelin, että haluan ansaita paikkani. En halua jotain duunia silleen, että "no, tuu nyt tänne tekemään sitten."
Töiden sijaan suurin Eskon huoli oli oman tyttären, Victorian, menettäminen.
- Isyyslaki on nyt muuttunut, mutta siihen aikaan se meni niin, että äiti sai automaattisesti huoltajuuden ja oikeudet lapseen. Isä oli vähän kuin hattu kädessä ja sai sitten sen, mitä jäi. Lähtökohtaisesti se on minusta väärin. Silloin tuli se olo, että vittu, perheeni meni murskaksi, mutta en anna nyt tuumaakaan periksi. En olisi ikimaailmassa suostunut siihen, että näen tytärtäni kerran kahden viikon välein. En tiedä, mitä olisin tehnyt silloin. En edes halua miettiä sitä, toteaa Eerikäinen.
- Onneksi Martina oli aikuinen ihminen ja näki tilanteen. Sain isänä samat oikeudet lapseen kuin mitä sen äidillä. Moni kyseenalaisti vauvanhoitokykyjäni, kun erosimme. Victoria oli vuoden vanha, ja monet miettivät ääneen, että miten helvetissä tuo mies meinaa pärjätä vauvan kanssa. Minulla ei ollut pienintäkään epäluuloa, ettemmekö pärjäisi.
Esko Eerikäinen näyttää ylpeältä puhuessaan lapsestaan.
- Victoria on läsnä joka päivässä. Kaikki, mitä teen, teen hänen vuokseen. Meillä on tiiviit välit, koska kontakti oli pienestä lähtien niin vahva.
Kuin todistuksena tästä miehen puhelin soi, ja siellä Victoria kyselee lupaa mennä kaverinsa luokse kylään. Esko vastailee ja huolehtii isällisen rakastavasti.
(kuva: Mikko Räsänen)
Viimeisimmän kumppanin lapsihaaveet säikäyttivät
Puhelun jälkeen Esko myöntää kirjan teon toimineen terapiana, joka on auttanut avaamaan menneisyyden lukkoja esimerkiksi eron suhteen. Joitain asioita ei vain pysty käsittelemään hetkessä, ja ne painaa sisuksiin. Kun Esko istui Antto Terraksen kanssa alas käymään elämäänsä läpi, poistui harteilta kasa tunnetaakkaa.
42-vuotias Esko näkee, että ex-vaimo Martina on kasvanut ihmisenä, eikä Esko kannakaan enää kaunaa menneisyydestä. Parilla on nyt hyvät välit. Vielä Esko ei ole silti valmis avaamaan sydäntään, jonka sulki avioeron tuskassaan. Se, että hänellä ja Victorialla on kaikki hyvin, riittää.
- Olin ennen avioliittoa ihminen, joka ei osannut olla yksin. Minun oli aina pakko olla parisuhteessa. En tiedä miksi. Oli luonnollista olla aina jonkun tytön kanssa. Jos en seurustellut, hengailin kuitenkin tyttöjen kanssa. Viimeiset viisi vuotta olen ollut sinkku. Olen asunut eron jälkeen yhden ihmisen kanssa. Suhde naisiin on muuttunut paljon. Tuntuu, etten nykyään huoli oikein ketään.
- Meillä on Victorian kanssa omat jutut ja ulkopuolisen tuleminen siihen vaikuttaa enemmän ongelmalliselta kuin hyvältä jutulta. Ihastuksia on tullut, mutta kun pitäisi alkaa miettiä jotain vakavampaa, peräännyn ja munaan jutun. En luota ihmisiin, enkä halua hajottaa itseäni kuten hajosin avioerossa.
Eerikäinen nauttii harmonisesta kodista, jonka hän on luonut tyttärensä kanssa. Viimeisin vakavampi suhde oli Suomen Bachelor -ohjelmasta tutun Nina Sarjolahden kanssa.
- Nina on helvetin mukava tyyppi ja upea nainen. Kaikki olisi mennyt hyvin, mutta säikähdin, kun hän alkoi puhua yhtäkkiä avioliitosta ja muista lapsista. Olin heti, että fuck it, nyt pitää miettiä tätä yhteisöä ennen kuin puhutaan muusta, sanoo Esko.
- Hänelle tuli siitä se fiilis, että hän on vielä nuori ja haluaa omia lapsia, ja että tällainen on ajanhukkaa. Ymmärrän sen täysin. Kun minun lapsi on tottunut meidän arkeen, ja mukaan tuleekin uusi ihminen, tulee haasteita. Lapsi on tottunut tekemään asiat tietyllä tavalla meidän kahdenkeskisten sääntöjen mukaan, ja sitten ulkopuolinen nainen yhtäkkiä käskee, että nyt tehdään näin. Tottakai Vicke hakee minulta sitä varmistusta, että teemmekö tosiaan näin.
Eerikäinen on koki tyttären ja kumppaniehdokkaan välikädessä olemisen tukalaksi.
- Vaikka Vicke on maailman helpoin lapsi, oli tilanteita, jossa oli pakko tehdä Ninan tahdon mukaan. Yhteisen sävelen löytäminen oli haastavaa. Vähättelemättä ihmisiä, joilla ei ole omia lapsia - heillä on kuitenkin oma kaunis ajatusmaailma, miten kasvattaisit omat lapset ja miten tekisit. SItten kun se pitää käytännössä toteuttaa, asiat eivät mene kuten olet miettinyt. Ninan kanssa oli paljon sellaista, mistä mietin, ettei tämä pidemmän päälle tule toimimaan näin.
Eerikäinen myöntää, että oli outoa nähdä ex-tyttöystävä TV:ssä deittiohjelmassa, kun aiemmin nainen halusi välttää kaikenlaista julkisuutta.
- Minua huvitti. En tunnistanut samaa ihmistä ruudusta.
"Moni luulee minua kusipääksi"
Pari vuotta sitten Eskolle avautui uusi elämä radiotyön myötä, ja hän juonsi aluksi radiokanava Voicella, kunnes siirtyi Radio Novalle. Kaikenkaikkiaan miehestä näkee, että hänen elämässään on nyt kaikki hyvin. 42-vuotias Esko näyttää mietteliäältä, kun häneltä kysyy elämän rakkautta. Hän ei osaa nimetä naista, joka olisi ylitse muiden.
- Joskus aikoinaan olisin varmaan sanonut, että Martina, mutta tosiasiassa en osaa sanoa. En tiedä onko se surullista vai ei. Martinan kautta sain lapsen, joka on minulle kaikki kaikessa. Olen ikuisesti kiitollinen, että tämä asia tapahtui, pohtii mies.
Varteenotettavia äitipuoliehdokkaita ei kuulemma tällä hetkellä pyöri ympärillä. Eerikäinen on hidastanut nuoruutensa romanssitahtia ja on tässä hetkessä ennen kaikkea tyttärensä seurasta nauttiva sinkkuisä. Hän ei halua esitellä joka viikko Victorialle uutta kumppaniehdokasta, vaan tapailee hiljakseltaan ihmisiä. .
Enemmän vaakakupissa painaa tällä hetkellä läheisten seura ja työ Radio Novalla, jossa Esko viihdyttää kansaa jutuillaan ja murtaa siinä sivussa itseään koskevia ennakkoluuloja.
- Radiotyö oli eräänlainen pelastus. Kun pääsin tekemään sitä, oma suuntani elämässä vahvistui. Monella on taustastani johtuen se mielikuva, että olen kusipää. Saan päivittäin radiossa palautetta siitä, että vitsi, sä oletkin hyvä tyyppi. Elämäkerta antaa lisää perspektiiviä siihen, miksi olen tällainen persoona. Kun lukee sen, mielipide meikäläisestä joko varmistuu entisestään tai muuttuu täysin, Esko virnistää.
Lue myös: Radio Novan Iltapäivä ja Esko Eerikäinen tehtailivat oman kesähitin – kuuntele ja lataa biisi!
