Kuva: AOP / Timo Korhonen
Euroviisuselostaja Mikko Silvennoinen luuli nolanneensa itsensä täysin viisulähetyksessä - totuus paljastui Twitteristä
Mikko Silvennoinen on tuttu ääni suomalaisille Euroviisujen katsojille. Vuodesta 2016 alkaen viisuja selostanut mies kertoo, mitä ohjenuoria noudattaa aina selostuskopissa.
”Hyvää iltaa, matka laulavaan Eurooppaan alkaa.”
Nämä Mikko Silvennoisen, 46, lausumat sanat johdattavat suomalaiset tv-katsojat jännittävän euroviisuillan ääreen. Silvennoinen on toiminut Euroviisujen suomenkielisenä selostajana vuodesta 2016 alkaen, ja samalla miehen rakkaus laulukilpailua kohtaan on vain kasvanut. Jos Silvennoiselta kysytään, Euroviisut on ihmisen parasta aikaa, ja tämä innostus ja kunnioitus kilpailua kohtaan kuuluu myös hänen selostuksissaan. Mies on toiminut selostajana myös Uuden musiikin kilpailussa, ja hänet on nähty monissa Ylen euroviisuohjelmissa. Pian Silvennoinen on matkaamassa Italian Torinoon, mistä The Rasmus pyrkii tuomaan Suomelle euroviisumenestystä.
Silvennoisen koko haastattelun pääset kuuntelemaan alta tai Podplaysta.
Ensimmäinen Eurovision laulukilpailu, jonka Silvennoinen muistaa katsoneensa oli vuoden 1985 kilpailu. Tuolloin Göteborgissa Suomea edusti Sonja Lumme Eläköön elämä -kappaleella. Pohjois-Karjalan Kiihtelysvaarassa asunut 9-vuotias Mikko ihastui täysiä ylenpalttiseen musiikkishow’hun. Euroviisut oli merkittävä osa Silvennoisen lapsuutta, ja VHS-kaseteille nauhoitetut euroviisufinaalit olivat kovassa kulutuksessa. Lukioikään tullessa euroviisuinnostus jäi. Silvennoinen muutti ensin Helsinkiin juontamaan Jyrki-ohjelmaa, ja myöhemmin hän suuntasi opiskelemaan Los Angelesiin, missä Euroviisuja ei pystynyt edes katsomaan.
Innostus Euroviisuja kohtaan syttyi uudelleen 2000-luvun alussa, kun Silvennoinen muutti takaisin Suomeen. Vuonna 2006 Suomi voitti Euroviisut Lordin esityksellä, ja tämä vuosi nosti kilpailun aivan eri tavalla suomalaisten suosioon. Myös Silvennoinen innostui tällöin Euroviisuista entistä enemmän, mutta lopullinen hurahtaminen tapahtui, kun Silvennoinen pääsi selostamaan kilpailua.
Euroviisuissa yhdistyy hyvin monta Silvennoisen mielenkiinnon kohdetta.
- Olen aina tykännyt show’sta ja esiintyjistä. Olen tykännyt teatterista, musikaaleista, tanssista, lavasteista, valoefekteistä ja savukoneista. Euroviisuissa ne kaikki yhdistyvät. Kansainvälisyys on myös tärkeää. Olen viisujen ansiosta oppinut eri maista uusia asioita, enkä pelkästään musiikista, vaan myös maantieteestä, historiasta ja politiikasta, Silvennoinen sanoo Voice.fi:n haastattelussa.
Mikko Silvennoinen on selostanut myös UMK:ta. Kuva vuoden 2017 kenraaliharjoituksista. (kuva: AOP / Pasi Murto)
Kunnioittava selostajasetä
Silvennoinen päätyi euroviisuselostajaksi Uuden musiikin kilpailun kautta. Hän oli mukana vuoden 2016 UMK:ssa kommentoimassa esityksiä lähetyksissä Rakel Liekin kanssa. Tästä UMK:n tuottaja Anssi Autio keksi, että Silvennoista voisi pyytää varsinaisten euroviisulähetysten selostajaksi. Silvennoinen ei ollut pohtinut pestiä omalle kohdalleen koskaan, mutta oli innoissaan pyynnöstä ja suostui heti. Sitä hänen tosin piti pohtia, lähteekö hän selostamaan yksin vai jonkun kanssa.
- Aiemmin oli ollut erilaisia kokoonpanoja selostamassa, ja he vaihtuivat melkein joka vuosi. Yleensä selostajia oli kaksi tai kolme kopissa. He olivat tällaisia aamuradiohahmoja, kaikella kunnioituksella aamuradioita kohtaan, mutta heillä ei ehkä ollut intohimoa Euroviisuja kohtaan.
Suomalaiset muistavat entisistä euroviisuselostajista ehkä parhaiten Jaana Pelkosen ja Heikki Paasosen, jotka olivat selostamassa kilpailun vuosina 2005 ja myös 2006, kun Suomi voitti. Heidän hassutteluaan ja rentoa meininkiään oli tasapainottamassa monena vuonna lähetyksissä kuultu asiantuntijakommentaattori Asko Murtomäki.
Silvennoinen päätti hoitaa selostuspestin yksin. Hän sanoi Autiolle haluavansa palata lapsuutensa yksin puhuvien selostajasetien tunnelmiin, eli pitää selostukset kunnioittavina ja journalistisella otteella tehtyinä. Silvennoinen ei itse arvosta huumoriselostajia, jotka naureskelevat kilpailijoille ja näin vähentävät koko kilpailun arvoa. Tästä klassisimpana esimerkkinä on Ison-Britannian selostajalegenda Terry Wogan, joka selosti kilpailua BBC:llä vuosikymmenten ajan.
Silvennoisen ideana oli lisäksi tarjota nippelitietoja niin sanotuissa postikorteissa, eli ennen jokaista esitystä näytettävissä inserteissä. Silvennoinen kertoo tekevänsä paljon taustatyötä 35 sekunnin postikorttiselostusten eteen, ja tässä on suurin työsarka selostuspestissä.
Jos upotus ei näy, klikkaa tästä.
Anssi Autio osti Silvennoisen vision, ja Silvennoisen selostajaura alkoi vuoden 2016 Tukholman Euroviisuissa.
- Alkuperäinen ajatukseni hyvin journalistisesta ja kunnioittavasta tyylistä on varmaan ensimmäisten vuosien jälkeen alkanut karkailla viihteellisempään suuntaan ja olen enemmän oma itseni, Silvennoinen toteaa.
Rikkoi selostajien ykkössääntöä
Kunnioittavan tyylin ja kiinnostavan faktatiedon tarjoamisen lisäksi Silvennoisella on muitakin omia ohjenuoria, joita hän selostuksessaan noudattaa. Hän haluaa puhua mahdollisimman vähän varsinaisten euroviisujuontajien päälle. Tässä auttaa se, että osa juontajien puheesta on Suomen televisiolähetyksissä tekstitetty eikä kommentaattorin tarvitse olla jatkuvasti referoimassa heidän sanomisiaan. Yksi Silvennoisen oma sääntö on myös se, että postikorttiesittelyissä hän ei tuo ilmi mitään mahdollisesti negatiivista seuraavasta esityksestä.
- Nostan esiintyjiä postikorteissa, jotta kaikki saavat reilun ja hyvän alun esitykselle. Katsoja saa itse tuomita esityksen tai rakastua siihen. Saatan sitten lohkaista jotain esityksen jälkeen, Silvennoinen sanoo.
Selostajille annetaan Euroviisuissa myös viralliset Euroopan yleisradioliiton EBU:n ohjeet, joita pitää noudattaa. Sääntö numero yksi on, että esitysten päälle ei saa puhua. Silvennoinen on rikkonut tätä sääntöä kerran vuonna 2018. Ison-Britannian esityksen aikana lavalle tuli häirikkö, joka vei laulaja SuRielta mikrofonin. BBC:n mukaan mies ehti huutaa mikrofoniin ”Britannian median natseista” ennen kuin turvamiehet veivät hänet pois lavalta. Silvennoinen on kertonut UMK Podcastissa ajatelleensa tuossa tilanteessa, että tv-kuvassa ei näkynyt, mitä oli tapahtunut. Hän päätti avata mikrofoninsa ja kertoa nopeasti tilanteesta.
Toinen virallinen selostussääntö liittyy politiikkaan.
- Emme saa puhua politiikkaa, mutta saamme puhua politiikasta. Totta kai saamme puhua, jos on jännitteitä, jotka vaikuttavat kilpailuun. Emme saa kuitenkaan olla jollain tietyllä puolella, Silvennoinen kertoo.
Toinen poliittisuuteen liittyvä sääntö on, että selostajilla ei ole lupaa mainita kaupunkia, mistä Israelin äänet tulevat.
- Ei saa sanoa, että seuraavaksi pisteet tulevat Jerusalemista tai Tel Avivista, vaan että seuraavat pisteet antaa Israel. Jos käyttää kumpaa tahansa kaupungin nimeä, se on politiikkaa. Muiden maiden kohdalla voi sanoa esimerkiksi ”hyvää iltaa Hampuri” tai ”hyvää iltaa Helsinki”.
Virallisena ohjeena on lisäksi, että selostaja ei saa kehottaa katsojia äänestämään jotain tiettyä esitystä. Myöskään äänestykseen liittyvästä vilpistä ja äänten ostamisesta ei saa spekuloida.
"Luulin, että olin nolannut itseni täysin"
Mikko Silvennoista ei ole jäänyt kaduttamaan jälkeenpäin mikään, mitä hän on selostuksessa sanonut. Yksi selkeä moka hänen selostusuralleen on mahtunut. Vuosi oli 2018, ja Saara Aalto edusti Suomea Lissabonissa. Odotukset olivat korkealla ja lopulta riemu repesi, kun finaalipaikka varmistui. Myös Silvennoinen riehaantui.
- Olin niin iloinen ja vapautunut. Riehuin, huusin ja hakkasin koppia. Naapurikopissa tanskalaisselostajat ihmettelivät, mikä tuolle tuli. Luulin, että olin nolannut itseni täysin Suomen televisiossa riehaantumalla aivan liikaa.
Saara Aalto sijoittui vuoden 2018 euroviisufinaalissa sijalle 25. (kuva: AOP)
Sitten Silvennoinen katsoi Twitterin kommentteja, joissa ihmeteltiin, miksi selostaja ei sano mitään, kun Suomi vihdoin pääsee finaaliin.
- Minulla ei ollut mikrofoni auki, kun siellä huusin. Näin pääsi käymään, mutta tämäkin kuuluu suoran tv:n tekemiseen, Silvennoinen kuittaa.
Eurovision laulukilpailun ensimmäinen ja toinen semifinaali käydään 10. ja 12. toukokuuta. Finaali käydään 14. toukokuuta. Suomen The Rasmus kilpailee toisessa semifinaalissa.
Lue myös: The Rasmus hylkäsi UMK-show'nsa ja pisti kaiken uusiksi - "On tullut epäuskon hetkiä"
Lue myös: Euroviisujen semifinaalien esiintymisjärjestys julki - The Rasmus avaa show'n!
Lähteet: UMK Podcast, BBC
Voice.fi, Radio Nova, Iskelmä ja Podplay kuuluvat Bauer Mediaan.
