Kuva: Helmi Padatsu
Kun Sofa 10 vuotta sitten julkaisi ensimmäisen biisinsä, syttyi nettiviha välittömästi: "Kylmää kyytiä"
Sonja Kuittinen ja Fanni Noroila ovat muodostaneet Sofan jo vuosikymmenen.
Sonja Kuittinen ja Fanni Noroila ovat olleet rap-duo Sofa jo kymmenen vuotta.
10 vuotta on pitkä aika mille tahansa ihmissuhteelle, mutta myös merkittävä etappi bändille. Monet bändit syntyvät ja kuolevat nopeasti, mutta Sofa on pitänyt yhtä ja varttunut yhdessä parikymppisestä kolmekymppiseksi. Noroila uskoo, että taustalla on kaksikon välinen syvä ystävyys, mutta myös muun muassa mahdollisuus ottaa etäisyyttä.
- Ollaan koko parikymppisyytemme tehty tätä. Se varmasti liittyy meidän kemiaamme, ystävyyteemme ja siihen, että ollaan toisinaan otettu vähän happea. Ei olla 10 vuotta täysiä paukutettu. On ollut hetkiä, kun molemmat olemme keskittyneet näyttelijäntyöhön. Tämä vaatii myös välillä etäisyyttä, Noroila miettii.
Kuittinen nyökyttelee, keskusteluilmapiiri on ollut avoin silloinkin, jos ollaan oltu jostain eri mieltä. Hän lisää, että Sofan tarinaa on kannatellut myös molempien jäsenten herkästi innostuminen asioista ja asenne, että kun jotain suunnitellaan, se myös toteutetaan.
- Toinen ymmärtää hyvällä tavalla tosi pienistä asioista, että tämä on hauskaa. On paljon hetkiä, kun tietää toisen tajuavan. Kun innostumme, me molemmat innostumme aika vahvasti. Monesti puhutaan, että voisi tehdä, mutta tässä me oikeasti tehdään. Se on mielestäni kantanut tätä juttua, Kuittinen arvioi.
Voit kuunnella koko haastattelun alta tai täältä.
Kylmää kyytiä
Vuosikymmeneen on mahtunut paljon riemukkaita hetkiä ja huikeita saavutuksia, mutta myös julkisuuden varjopuolia. Toisiinsa muusikot ovat nojautuneet silloinkin, kun ovat kokeneet esimerkiksi sukupuolensa vuoksi turvattomuutta miehisellä alalla. Vuosi 2013 ei ehkä tunnu olevan kovin kaukana, mutta moni asia on ehtinyt muuttua. Toisaalta tarpeeksi moni ei kuitenkaan vieläkään ole. Kuitenkin se pelikenttä, jolle Kuittinen ja Noroila kymmenen vuotta sitten astuivat, oli monella tapaa karu ja tunkkainen muille kuin miesräppäreille.
Innostuneina, uraansa juuri aloittelevina räppäreinä Sofa julkaisi ensimmäisen biisinsä ja sen ohessa musiikkivideon Youtubeen. Ilkeä kommentointi somessa alkoi välittömästi. Muusikot itsekin häkeltyivät, kuinka nopeasti vihakommentoijat löysivät heidät.
- Kyllä se oli aika kylmää kyytiä ensimmäisestä päivästä, kun meidän biisi tuli. Muistan vieläkin inhottavat Youtube-kommentit, Kuittinen muistelee.
Sofan jäsenet Sonja Kuittinen (vasemmalla) ja Fanni Noroila ovat pitäneet yhtä jo vuosikymmenen. (kuva: Helmi Padatsu)
Kommentointi ei myöskään rajoittunut pelkästään someen. Asiaton kohtelu, ulkonäön kommentointi ja vastakkainasettelu seurasivat tuoreita muusikoita myös keikoilla ja mediassa.
- Sukupuolittaminen tuli tosi vahvasti päin kasvoja keikoilla ja ollessamme median kanssa tekemisissä. Oli kaikkea ulkonäön ja vaatteiden kommentointia sekä vastakkainasettelua, kumpi meistä on parempi. Se oli todella asiatonta ja tylsää, koska haluan ajatella, että ollaan täällä toisiamme tukemassa ja tekemässä yhdessä, emmekä asettumassa toisiamme vastaan, Kuittinen kuvailee.
- Se oli tunkkainen ja aika tiedostamaton skene. #Metoo on tehnyt tosi paljon, vaikka ei ole tapahtunut kunnon musa-alan meetoota, Noroila jatkaa.
Myös Noroila muistaa selvästi tunkkaisen ilmapiirin, jossa muille kuin miesartisteille tilaa oli paljon vähemmän kuin nykyään. Silloin muut kuin miehet eivät edes tienneet toistensa olemassaolosta musabisneksessä, mikä loi omanlaisensa yksinäisyyden kokemuksen. Viime vuosina esimerkiksi Dreamgirls-kokoonpano, jonka osana Sofakin oli, on luonut suhteita muiden kuin miesmuusikoiden välille ja hälventänyt mielikuvaa, että esimerkiksi naiset olisivat musiikkiteollisuudessa toisiaan vastaan.
- Paljon enemmän artisteja on noussut pinnalle ja nyt myös löydetään toisemme sekä tiedetään, että on muita. Kun tultiin skeneen, oli tosi yksinäinen olo kuin oltaisiin oltu jollain autiolla saarella. Nyt siltoja on joka suuntaan, Noroila pohtii.
Olisi upeaa voida sanoa, että "Se oli silloin ja nyt on nyt. Mitään tällaista ei enää pääsisi tapahtumaan." Mutta todellisuudessa keskustelu alalla tuntuu Sofan mukaan edelleen toisinaan yksipuoliselta, vähemmistöt joutuvat itse ajamaan omia oikeuksiaan, sillä miesartisteilta tukea ei välttämättä tule.
- Koen, että eivät räppiskenen jäbät ole kauheasti kommentoineet asiaa, ottaneet vastuuta tai lähteneet jatkamaan keskustelua, että onko halua muuttaa sitä kulttuuria, miten puhutaan muista kuin miehistä ja miten heihin suhtaudutaan, Noroila toteaa.
Kuittinen ja Noroila ajattelevat, että läpimurron tekeminen musiikkibisneksessä ei ole koskaan itsestäänselvyys millekään sukupuolelle, mutta muina kuin miehinä tietynlaista vakuuttelua ja uskottavuuden lunastamista täytyy edelleen tehdä enemmän. Kun mies räppää, sitä ei kyseenalaisteta, mutta muiden kohdalla uskottavuus täytyy erikseen hankkia. Naisräppäri saa edelleen usein etuliitteen, joka kertoo, että tämä jotenkin muka eroaisi miesten tekemästä "normiräpistä".
- Pitää tehdä tosi paljon duunia, että sut otetaan tosissaan ja pidetään uskottavana. Ei ole läpihuutojuttu kenellekään päästä pinnalle, mutta koen, että lähtökohtaisesti jäbän tehdessä räppiä se on normi ja uskottavaa saman tien. Ei kyseenalaisteta, onko tämä räppiä, koska oletetaan sen olevan räppiä ja sitten on erikseen naisräppiä, Noroila pohtii.
Sofan tuore EP Lucky Star on vasta julkaistu. (kuva: Helmi Padatsu)
Sofa sai himoitun levytyssopimuksen ja sitten jätti sen
Mutta nyt on puhuttu tällä erää tarpeeksi feminismistä. Vaikka tasa-arvo vaatii edelleen paljon keskusteluja, ovat Sofan muusikot silti iloisia, että pääsevät vihdoin puhumaan myös itse musiikistaan ja sen tekoprosessista. Yhtyeen uran ensimmäisen vuosikymmenen he olivat aina ne, joilta kysyttiin vain feministisestä näkökulmasta rap-musiikkiin. Nyt pääsee puhumaan myös hiljattain julkaistusta Lucky Star -EP-levystä.
- Vasta tämän julkaisun aikana ollaan päästy keskustelemaan musasta ja musantekoprosessista. Tähän asti ollaan puhuttu aika paljon vain tästä feministisestä näkökulmasta, Noroila kertoo.
Vuosikymmenessä Sofa on ehtinyt julkaista lukuisia kappaleita ja EP-kokoelmia, yhden kokopitkän albumin, saada monen himoitseman levytyssopimuksen ja nyt luopua siitä. Kuittinen ja Noroila kertovat haastattelussa, että oli aika uskaltaa mennä uuteen ja omannäköiseen suuntaan. Niinpä yhteistyö levy-yhtiön ehdoilla ei enää tuntunut omaa juttua palvelevalta.
- Ollaan itsenäisiä ehkä juuri sen takia, että visiot eivät enää kohdanneet. Tajuttiin, että ollaan sellaisessa vaiheessa, että ei haluta neuvotella meidän biiseistä, Noroila perustelee.
Levy-yhtiön ovet eivät paukkuneet Sofan poistuessa. Kumpikin alleviivaa, että levy-yhtiöistä ei ole jäänyt mitään hampaankoloon, mutta on myös taiteilijana kasvamista, että tietää, mitä oma projekti milloinkin kaipaa elääkseen ja kehittyäkseen.
- Ollaan tehty tosi pitkään. On tärkeää tunnistaa myös se, että nyt ollaan sellaisessa vaiheessa, jossa kaivataan sitä, että kaikki vastuu on meillä. Jotta meidän bändimme voi elää ja mennä uusiin suuntiin, se tarvitsee tilaa ja happea ympärilleen. On ollut arvokasta, että ollaan osattu yhdessä tunnistaa se, Kuittinen selittää.
Itsenäisesti musiikin julkaiseminen tarkoittaa myös oman rahapussin aukaisemista sisällön saamiseksi ulos. Nyt julkaistu Lucky Star onkin kustannettu kokonaan Sofan omista taskuista. Se ei kuitenkaan pelottanut Sofan jäseniä. Päin vastoin, heistä huokuu valtava innostus ja huojennus uuden äärellä. Ennemminkin he kokivat, että levy-yhtiöstä irtautuminen toi myös vapauden kaupallisen menestymisen paineista, jotka eivät muusikoille itselleen tuntuneet olennaisimmilta.
- Totta kai levy-yhtiöllä on tiettyjä odotuksia kaupallisesta menestymisestä, Noroila jatkaa.
Musiikkibisnes on duon mielestä myös murroksessa, sillä nykyään on aiempaa mahdollisempaa ponnistaa pinnalle myös itsenäisenä artistina. Sitä tukee osaltaan esimerkiksi sosiaalinen media, jossa uudetkin tekijät pääsevät esittäytymään.
- Itsenäisenä julkaiseminen ei ole laisinkaan niin raskasta ja mahdotonta. Vaikkapa TikTok tuo uutta tuoretta musiikkia ja paljon itsenäisiä tekijöitä pinnalle ja myös valtavirtaan. Sen takia on tosi iloinen ja vapautunut olo, että tehdään itsenäisesti, Noroila toteaa.
Sofan uutta EP:tä voit kuunnella alta tai täältä.
10 vuotta sitten oli vain kaksi opiskelijaa ja tavallistakin harmaampi syksy
10-vuotishaastattelussa koko Sofan taipaleesta ei ehkä voisi puhua peruuttamatta myös aivan aikojen alkuun sekä siihen, missä ja miten yhtye syntyi.
Juuri ennen Sofan muodostamista elettiin duon mukaan tavallistakin harmaampaa syksyä, jona Kuittinen ja Noroila kuitenkin tapasivat ja ystävystyivät Teatterikorkeakoulussa näyttelijäopintojen parissa. Läheisiksi he hitsautuivat painiessaan samankaltaisten ongelmien kanssa henkilökohtaisissa elämissään. Opiskelijat hokivat itselleen ja toisilleen, että keväästä tulisi upea, kunhan sinne asti selvittäisiin.
Kun kevät koitti, oli lupaukset aika myös lunastaa. Jotain uutta ja kreisiä pitäisi keksiä, jotta keväästä todella tulisi upea.
- Tultiin siihen tulokseen, että upea kevät tarkoittaa, että tehdään kaikkia niitä asioita, joita ollaan aina haluttu tehdä, mutta ei olla uskallettu. Musiikin tekeminen ja räppääminen liittyivät siihen oleellisesti ja jotenkin löydettiin yhteinen energia, jolla ryhdyttiin siihen, Kuittinen kuvailee.
Olosuhteet myös tuntuivat napsahtavan kohdilleen. Teatterikorkeakoulun kurssilla Kuittinen ja Noroila tutustuivat äänisuunnittelija Julius Valveeseen, joka lupautui tuolloin tuottamaan heidän ensimmäiset julkaisunsa. Tuuri tuntui niin hyvältä, että siihen oli lähes pakko tarttua.
Muusikot tutustuivat toisiinsa aikanaan Teatterikorkeakoulussa. (kuva: Helmi Padatsu)
Ensimmäisen biisin julkaisua edeltävänä päivänä Noroila ja Kuittinen ostivat mansikoita ja ajattelivat, että seuraavana päivänä kaikki tulisi muuttumaan. Biisin tultua ulos tuntuikin, ettei se muuttanutkaan mitään, mutta jälkikäteen katsottuna sen todellakin voi nähdä muuttaneen jotain merkittävää. Silloin Kuittisesta ja Noroilasta tuli Sofa.
- Muistan, että asuin Pengerkadulla Kalliossa, ostettiin Fannin kanssa mansikoita ja mietittiin, että huomenna biisi tulee, huomenna kaikki muuttuu. Sitten mansikkalaatikko räjähti alas Pengerkatua, seuraava päivä tuli ja tavallaan mikään ei muuttunut. Toisaalta meidän elämä muuttui, Kuittinen muistelee.
Meni kuitenkin vielä useita vuosia ennen kuin Sofa alettiin nähdä festarilavoilla ja bändi oli suuremman yleisön huulilla. Sofan mukaan onneksi niin. Noroila uskoo, että kymmenen vuoden aikana oli tarpeellista ensin selvittää asioita itsensä kanssa ennen kuin bändipyöritys kunnolla alkoi.
- Olen sitä mieltä, että en olisi ollut valmis. Olin tosi vaiheessa itse ja Teatterikorkeakoulu oli tosi rankka koulu. Jos siihen päälle olisi tullut tuollainen pyöritys, niin ei missään nimessä. Universumilla on paljon viisautta, että asiat tapahtuu silloin, kun niiden kuuluu, Noroila pohtii.
Kuittinen on asiasta samoilla linjoilla.
- Haluan aina ajatella, että paljon hyvää ja ihanaa on edessä. Toivon, että asiat eivät olisi niin ikäsidonnaisia ja kuultaisiin tarinoita, joissa joku löytää itsensä 65-vuotiaana. Hitaat matkat ovat mielestäni tosi hienoja, Kuittinen toteaa.
Jutun alusta tai Podplaysta voit kuunnella koko haastattelun, jossa yhtye kertoo myös muun muassa, minkälaista ohjelmaa kaavailee juhlavuodelle.
Lue myös: Ensimmäisiä menestyviä naisräppäreitä olleen Mariskan biisejä sensuroitiin aluksi: "Siitä tapeltiin"
Voice.fi, Radio Nova ja Podplay kuuluvat Bauer Mediaan.
