Kuva: Shutterstock
Tänään liputetaan, mutta tiedätkö miksi?
Napoleon vaikutti aikanaan Suomen ja Ruotsin yhteiselon päättymiseen.
Marraskuun kuudentena päivänä vietetään ruotsalaisuuden päivää eli svenska dagenia.
Ruotsalaisuuden päivänä kunnioitetaan Suomen kaksikielisyyttä sekä ruotsinkielistä kulttuuriperintöä Suomessa. Opetushallituksen mukaan päivän tarkoituksena oli alkujaan kuitenkin yhteenkuuluvuuden tunteen luominen ruotsinkielisessä väestössä.
Päivästä tuli virallinen liputuspäivä vuonna 1979, mutta ensimmäisen kerran sitä vietettiin jo vuonna 1908. Juhlinnan aloitti Ruotsalainen kansanpuolue.
Svenskfinlandin mukaan Suomessa asuu vajaat 300 000 ruotsia äidinkielenään puhuvaa henkilöä. Tämä on noin 4 % kaikista Suomen asukkaista. Suurin osa heistä asuu Helsingissä. Suomessa on kolme merkittävää ruotsinkielistä aluetta ja lisäksi sellaisia alueita, joissa ei välttämättä kuule suomen kieltä laisinkaan.
Suomenruotsalaisuus itsessään on suhteellisen uusi käsite, sillä sitä on käytetty vasta reilun sadan vuoden ajan. Ruotsia puhuvia ihmisiä sen sijaan saapui Suomeen jo kauan ennen maan itsenäistymistä. Suomi oli osa Ruotsin kuningaskuntaa keskiajalta aina vuoteen 1809 saakka. Suomen ja Ruotsin liitos päättyi Napoleonin sotiin, kun Napoleon vaati Venäjää painostamaan Ruotsia liittymään taisteluun Britanniaa vastaan. Venäjän tsaari Aleksanteri I teki näin ja valtasi Suomen, jolloin Suomen ja Ruotsin yhteiselo päättyi.
Lue myös: Nämä ovat suomalaisten luotetuimmat yritykset - ja nämä vähiten luotetut
Lue myös: Tässä ovat tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat
Lue myös: Ulkomaalaistaustaiset erityisasiantuntijat ohittivat palkoissa suomalaistaustaiset
Lähteet: Opetushallitus, Svenskfinland
