Kuva: AOP
Jarkko Martikainen YUP-muistelmista: "Jos historiaan ei mahdu miinuksia, ei elä ihmiselämää"
Helppoa muisteltavaa -kirja julkaistiin tänään.
Vuonna 1987 perustettu YUP on yksi suomalaisen rockin peruskivistä. Vaikka viimeiset kahdeksan vuotta yhtye onkin ollut määrittelemättömän mittaisella tauolla, elää musiikki edelleen.
Tänään julkaistiin Helppoa muisteltavaa -historiikki, joka valottaa tarkemmin sitä, millaisia heppuja YUP:n takana todellisuudessa on. Kirjan kirjoittanut Hippo Taatila tunnustautuu itse faniksi. Hänelle tärkeintä olikin, että kirjan tarinoissa sukelletaan myös sinne syvään päähän eikä jäädä pelkästään lasten altaaseen kahlaamaan.
- Projekti on kaiken kaikkiaan kestänyt viisi vuotta. Vuonna 2011 vedin väkipakolla nämä kaverit olutravintolaan ja sanoin, että haluan kirjoittaa heistä historiikin. Alussa sain kieltävän vastauksen, mutta kerroin, että teen ensimmäiset 45 sivua riskillä ja katsotaan sen jälkeen uudelleen, Taatila kertoo.
- Pikkuhiljaa jokainen alkoi sitten innostua tästä hommasta ja sen jälkeen olenkin toiminut herrojen paparazzina ja terapeuttina, Taatila nauraa.
Kerronnan muodon hakeminen osoittautui ehkä aikaa vievämmäksi kokonaisuudeksi. Alussa Taatilan kunnianhimoisena tavoitteena oli tehdä valtavirrasta poikkeava kokonaisuus.
- Aluksi hain sellaista proosallisempaa lähestymistä, jossa tein oikein jyrkkiä karikatyyrejä näistä tyypeistä. Miehet sitten diplomaattisesti ilmoittivat, että nautimme kerrontatyylistäsi, mutta emme tunnista itseämme näistä hahmoista. Sitten päätettiinkin tehdä kirja sillä klassisemmalla mallilla.
- Niin erikoistahan se on lukea tarinaa, jossa esiintyy mies, jolla on sama nimi kuin minulla, mutta en tunnista siitä itseäni. Ymmärrän kyllä sen tyylikokeilun. Se olisi ollut rakenteellisesti huomattavasti poikkeuksellisempi kuin keskimääräinen rock-historiikki, laulaja Jarkko Martikainen, 46, toteaa.
Basisti Valtteri Tynkkysen, 45, mukaan jokainen yhtyeen jäsenistä oli hommassa mukana todellisella pieteetillä.
- Onhan siinä kuitenkin tavallaan kyse myös jokaisen bändiläisen elämäkerrasta siltä pieneltä ajanjaksolta. Kyllä sitä silloin haluaa olla tarkkana siitä, että se minäkuva on edes etäisesti tunnistettava, Tynkkynen toteaa.
"Ei mikään päihdeorkesteri"
YUP tunnetaan ennen kaikkea yhtyeenä, joka ei ole lööpeissä koreillut. Silti tässäkin porukassa tiedetään se, että jokaiseen elämään mahtuu niitä ylä- ja alamäkiä.
- Tietenkään ei muistella vain niitä kivoja juttuja. On varmasti tullut tänä aikana käytyä läpi sellaisia asioita, joita aikanaan välteltiin. Mutta parempi myöhään kun ei milloinkaan. Jos meitä ajattelee bändinä, niin mehän ollaan keskimääräistä kuivempi orkesteri. Sen vuoksi meidän on helppo muistella, kun me muistetaan, Tynkkynen naurahtaa.
Taatin mukaan kirjassa onkin kaiken kaikkiaan kaksi sivua örvellystä.
- Me ei olla oltu mikään päihdeorkesteri. Ehkä se toivon mukaan, kuuluu myös musiikissa, toteaa Martikainen.
- Mutta tietenkään muisteleminen ei aina ole mukavaa. 21 vuotta on pitkä aika kenen tahansa ihmisen historiassa ja siihen mahtuu paljon asioita. Jos siihen ei mahtuisi miinuksia, niin ei eläisi ihmiselämää. On kuitenkin tärkeää, että voi edes jälkiviisaasti ymmärtää itseään ja muita, Martikainen jatkaa.
Villiä bailutarinoita kirjasta ei saada lukea, mutta sen sijaan se avaa miesten mukaan syvemmin yhtyeen jäsenten persoonia. Varmaa onkin, että se tarjoaa uutta infoa myös heille, jotka ovat seuranneet yhtyeen taivalta tiiviisti.
- Usein ajatellaan, että yhtyeissä on sellainen täydellinen hegemonia ja kaikki on samasta puusta veistetty ja tykkää samasta limpparista. Kyllähän meillä ainakin se yhtyeen voima on se, että olemme hyvin erilaisia persoonia, Tynkkynen toteaa.
- Saattaahan se olla, että toinen hehkuttaa miten oli helppo levytyssessio ja kaikki meni mahtavasti. Toinen taas saattaa muistella jotain ihan muuta. Se ihmisyys olikin juuri se, mikä minua alkoi kiehtoa, kun kirja alkoi saada muotonsa. Eihän kenenkään näkökulma tai kokemus ole väärä, mutta ei ne toki aina yhtäläisiä ole, Martikainen sanoo.
Silti lööppien kansiin ei vieläkään tähdätä.
- Kaikki asiat ei kuulu kaikille, Tynkkynen toteaa.
- Emme hae mitään shokkiefektiä, sitä on liikkeellä muutenkin, Martikainen jatkaa.
