9 syytä, joiden takia ihmiset eivät mene terapiaan, vaikka kannattaisi
Psychology Today -sivusto listasi yleisimmät ennakkoluulot, jotka jarruttavat ihmisiä hakeutumasta terapiaan. Alla on yhdeksän väärää ennakkokäsitystä terapian aloittamisesta.
Ongelmani eivät ole tarpeeksi suuria
Monet saattavat ajatella, että terapiaan tulisi hakeutua ongelmien ollessa sietämättömiä. Niin voi tehdä, mutta vaihtoehtona on aloittaa terapia aiemmin. Terapian avulla ihminen voi tuntea itsensä jälleen hyvinvoivaksi nopeammin verrattuna siihen, että odottaisi vaikeuksien kärjistymistä.
Ongelmat pitäisi pystyä ratkomaan itse
Ihmiset ovat usein vastaanottavaisempia avulle, jos heillä on jokin fyysinen vaiva. Sen sijaan monet kokevat haasteet henkisessä hyvinvoinnissaan yksityisiksi ja ajattelevat, että niistä täytyisi selvitä itsekseen.
Terapian avulla ihminen voi tunnistaa haasteensa ja ongelmansa helpommin, kuin jos niitä pyörittelisi vain omassa mielessään. Yhteistyö terapeutin kanssa voi lisätä itsetuntemusta ja antaa varmuutta.
Terapia vaatii pitkää sitoutumista
Yleinen luulo voi olla, että terapiassa pitäisi käydä useita kuukausia, jopa vuosia. Näin ei aina ole, ja asiakas voi päättää terapiajakson pituuden. Terapiajakso voi olla myös lyhytaikainen. Asiasta keskustellaan terapeutin kanssa, ja hoidon kesto riippuu asiakkaan tavoitteista ja tarpeista.
Terapeutille täytyy uskoutua kaikesta
Jotkut voivat luulla, että terapiassa pitäisi paljastaa kaikki yksityisimmät mielenliikkeensä. Tosiasiassa asiakas päättää, mitä terapeutilleen kertoo. Terapeutin ja asiakkaan välinen suhde kehittyy matkan varrella, ja sen tulisi aina perustua luottamukselle.
Terapeutti tuomitsee minut ajatuksistani
Tunne-elämän jakaminen jonkun ulkopuolisen kanssa voi tuntua hurjalta. Aiheet ovat usein herkkiä ja henkilökohtaisia. On hyvä muistaa, että terapeutin tehtävänä on kuunnella asiakasta, ymmärtää hänen tuntemuksiaan ja saada asiakas tarkastelemaan asiaa uudesta perspektiivistä. Jos asiakas pelkää tulevansa tuomituksi, asiasta kannattaa jutella terapeutin kanssa.
Entä jos tulen riippuvaiseksi terapeuttini tuesta?
Mielessä voi käydä, että terapeutista saattaa ajan kuluessa muodostua jopa liian tärkeä tuki. Joku saattaa ajatella, ettei tahdo jäädä riippuvaiseksi terapiasta.
Tavoitteena on, että asiakas ymmärtää terapian avulla paremmin tunne-elämäänsä. Tähän voidaan päästä hyödyntämällä tiettyjä työkaluja ja harjoitteita, joihin asiakas voi turvautua myös ilman terapeuttiaan. Kun terapiajakso on päättymässä, tulisi asiakkaan olla tietoisempi tunne-elämästään. Tämän myötä hän osaa myös hallita aiempaa paremmin tunteitaan.
Terapian tarkoitus on johtaa elämänmuutokseen
Jotkut voivat ajatella, että terapian yhtenä tarkoituksena olisi johtaa suuriin ja rohkeisiin elämänmuutoksiin. Tämän vuoksi osa ei välttämättä hakeudu terapiaan esimerkiksi parisuhdeongelmien vuoksi, koska ajattelevat, että terapian aloittaminen olisi piste suhteelle.
Tosiasiassa terapian ei tarvitse johtaa radikaaliin elämänmuutokseen. Jo haasteiden tunnistaminen voi osaltaan parantaa suhdetta.
Terapia muuttaa minua ihmisenä
Joitain saattaa pelottaa, että terapian myötä heistä tulee eri ihmisiä. Asiasta kannattaa mainita terapeutille, jotta hän osaa ottaa pelon huomioon.
Tosiasiassa sellaiset asiat, joita ihmiset eivät täysin ymmärrä itsessään, voivat lisätä ahdistusta. Terapian avulla itsetietoisuus ja kontrolli omasta elämästä voivat lisääntyä.
Ajatus terapiasta aiheuttaa liian ristiriitaisia tunteita
Ihmisen vaistot kannustavat välttelemään epämukavia ajatuksia ja tunteita. Usein terapiassa käsitellään hankalia aiheita, ja siksi on luonnollista, että ajatus istahtamisesta terapeutin sohvalle ei heti laukaise sisäisiä hurraa-huutoja.
Ristiriitaiset tuntemukset voivat olla merkki siitä, että ihmisellä on käsittelemättömiä asioita elämässään. Niiden työstämiselle voi olla kannattavaa varata aikaa.
Lue myös: Syömishäiriö ja masennus nujersivat Pinjan: "Minulle sanottiin, että en selviä"
Lue myös: "Olen vain väsynyt" - Ihan tavallisetkin lausahdukset voivat kertoa toisen ihmisen masennuksesta
Lue myös: Lähtisitkö terapeutin kanssa kävelylle tai ostoskeskukseen?
Lähde: Psychology Today