Minä 2.0 blogi: Vuosi lähestyy loppuaan. Mitä jäi käteen?

Marraskuu on jo pitkällä ja vuosi lähenee loppuaan. Silloin on tapana ottaa katsaus menneeseen ja miettii missä tuli onnistuttua ja mitä jäi kehitettävää.

Aika moni ruoskii itseään saavuttamatta jääneistä tavoitteista. Kai se kuuluu siihen perisuomalaiseen luonteeseen, jossa tyytyväinen saa olla itseensä vasta kun on ylittänyt moninkertaisesti. Joku ajattelee, että tiputin painoa 5 kiloa, no olisi voinut pudottaa vähän enemmän. Toinen vie vaimon hemmottelulomalle kylpylään, no etelän matka olisi ollut parempi. Kolmas miettii käyneensä moikkaamassa vanhempiaan tuplasti viime vuoteen verrattuna, mutta silti olisi voinut käydä useammin, koska he asuvat niin lähellä.

Mutta mitä jos me ei ruoskittaisikaan itseämme ihan niin paljoa? Olisiko meidän helpompi motivoitua näihin projekteihin jossa pyrimme tekemään itsestämme parempia? Viiden kilon painonpudotuksen sijaan painoa olisi voinut tulla vaikka 5 kiloa lisää. Hemmotteluloma kylpylään saattoikin olla vaimolle yksi vuoden kohokohtia jne. Miksi me vähätellään meidän saavutuksia?

Vähättelyn sijaan voisi olla hyvä kehua itseään tehdystä työstä ja ajatella että jäipähän ensikin vuodelle vielä saavutettavaa ja parannettavaa. Ei kaiken tarvitse olla heti valmis. Elämä ei ole mikään juoksukisa jossa pitää sadan metrin sprintit vetäistä kuin oman elämänsä Usain Bolt. Lopputulos saattaa olla kompastuminen, koska vauhdissa ei enää pysy itsekään mukana.

Oltaisiinko siis lempeämpiä itsellemme ja iloitaan niistä saavutetuista asioista? Niitä on muuten aika paljon kun lähdet tarkemmin asiaa pohtimaan. ;)

Tykkää ja jaa artikkeli

Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä